Sossujuttuja

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syy Suomessa, niiden osuus eläkekannasta on tällä hetkellä 40 %. Myös mielenterveyden häiriöiden vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrä on lisääntynyt. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Kela maksoi sairauspäivärahoja yli 127 miljoonaa euroa vuonna 2002.

Kelan sairauspäivärahatilastoa vuodelta 2007 löytyy täältä:

http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/NET/110908120830TL/$File/Sava_07.pdf?OpenElement

Aika mielenkiintoista huomata, ett'ä psyykkisistä syistä on maksettu päivinä eniten ja että päivärahoja saaneiden keski-ikä on alle 45-v.

Nyt sossujuttuja siis:

• Sairastavan maksuista:
  Todistukset:
  pääsääntö on, että suoraan hoitoon liittyvät erilaiset todistukset ovat maksuttomia ja etuutta varten tehtävät todistukset maksullisia. Todistuksesta riippuen maksu on yleensä 11 - 27€.
• Maksuttomia ovat esimerkiksi:
  ¨ reseptit, reseptin uusimiset
  ¨ lähetteet jatkohoitoon ja fysioterapiaan
  ¨ todistus matkakorvausta varten
  ¨ sairaan lapsen hoitotodistus
  ¨ koululaisen urheilu- ja liikunnanvapaustodistus
  ¨ todistus ammatinvalinnanohjaukseen
  ¨ kutsuntoja varten tarvittava lääkärinlausunto
  ¨ kuolintodistukset

Sairauslomatodistukset:
A-todistus on yleensä maksuton ( kesto 10 arkipäivää)
B-todistus sisältää yksityiskohtaisen selvityksen sairaudesta, tutkimustuloksista, ennusteesta, mahdollisista suunnitelluista jatkotoimista, kuntoutuksen tarpeesta ja lääkehoidosta. Sillä haetaan yleensä jotain etuutta esim. erityiskorvausta lääkkeisiin, kuntoutusta, eläkettä, veroetuutta, invaliditeettiastetta tai päivärahakorvausta. B-todistus on yleensä maksullinen ja asiakas maksaa itse.
C-todistuksella haetaan myös etuutta esim. eläkkeensaajan hoitotukea tai sairaan lapsen hoitotukea varten. Siinä selvitetään tuenhakijan sairauden laatu ja sen vaikutus selviytymiseen ja avun tarpeeseen tai lapsen sairauden aiheuttamat erityisongelmat.
Tämäkin todistus maksaa asiakkaalle.
E-todistuksessa selvitetään yleensä tapaturmien ja vastaavien sattumusten tutkimukset, vammat ja hoito vakuutusyhtiölle.Todistus lähetään vakuutusyhtiölle, josta tutkittava tai tutkittavan työnantaja on tapaturmavakuutuksen ottanut.
Useimmiten E- lausunnon maksaa vakuutusyhtiö. T-todistusta tarvitaan terveydentilan selvittämiseksi virkaa, opiskelua,ajokorttia tms. varten on myös maksullinen ja sen maksaa asiakas.

Kun sairaus johtaa työkyvyttömyyteen, haetaan ensin yleensä sairauspäivärahaa. Jos sairaus pitkittyy, haetaan työkyvyttömyyseläkettä.
Kun Kela on maksanut työkyvyttömälle sairauspäivärahaa 150 arkipäivää, Kela yleensä lähettää hänelle kotiin tiedotteen kuntoutusmahdollisuuksista ja eläkkeen hakemisesta.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sen maksaminen päättyy kuitenkin sen kalenterikuukauden lopussa, jota seuraavana kuukautena nämä 300 päivää tulisivat täyteen.

Kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen on oikeus hakijalla, joka täyttää seuraavat edellytykset:
Hakijan muut eläkkeet ja korvaukset jäävät alle tulorajan Hakija asuu tai on asunut Suomessa ja täyttää laissa edellytetyn asumisaikavaatimuksen
Hakija on 16 - 64 -vuotias.
Hakijalla on sairaus, vika tai vamma, joka estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon.

60 vuotta täyttäneen henkilön työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan myös työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

Yleensä 16-20-vuotiaalle ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, ennen kuin on tutkittu hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen. Kela voi maksaa vaikeasti vajaakuntoiselle nuorelle kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen tai kuntoutuksen ajalta. Hänellä voi tämän lisäksi olla oikeus myös vammaistukeen.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada myös määräaikaisena kuntoutustukena hakijan hoidon tai kuntoutumisen ajaksi. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. Kuntoutustuki vastaa määrältään normaalia työkyvyttömyyseläkettä.

Määräaikaiseen kuntoutustukeen voi hakea jatkoa toimittamalla Kelaan uuden lääkärinlausunnon, joka voi olla B-lausunto, erillinen hoito- tai kuntoutussuunnitelma, E-lausunto tai epikriisi.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa esimerkiksi työnantajan järjestämän kuntoremonttikurssin ajalta edellyttäen muun muassa, että kurssista on tehty kuntoutuspäätös työterveyshuoltolain nojalla. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös oppisopimuskoulutuksen ajalta hyväksytyn oppisopimuksen perusteella henkilölle, jonka työ- ja ansiokyky on sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentynyt tai jolla on uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kuntoutukseen osallistumisen ajalta kuntoutusrahaa maksetaan jokaiselta arkipäivältä. Sitä ei makseta omavastuuajalta.

Kuntoutusraha määräytyy yleensä sairauspäivärahan tavoin, myös kun työtulona on vakuutuspalkka. Ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutusraha on kuitenkin 75 % vuosityötuloista.

Kiitoksia Pirkanmaan Sanomille

http://www.pirkanmaansanomat.fi/psviikkolehti/31907/

Ylläolevasta linkistä pääsee kurkistamaan kirjoitusta. Mukavaa, että tärkeä mielenterveysosaamista tukeva kouluts saa huomiota mediassa.

Tv-sarjoja ja elokuvia, joissa käsittellään mielensairauksia

Olen listannut hieman sarjoja ja elokuvia, joiden kautta pääsee käsiksi mielensairauksien maailmaan, järkyttäviin yhteiskunnan käytänteisiin tms. Opettavaisia osa ja hyvin totuudenmukaisia osa.

Mullan Alla (masennus ja ect-hoito)
Monk (pakko-oireinen häiriö)
Dirt (skitsofreniaa sairastava toimittaja)
Loisto (skitsofreniaa sairastava pianisti)
Seven
Kaunis Mieli (skitsofreniaa sairastava tiedemies)
Iiris (Alzheimer)
Margot at the wedding (Persoonallisuushäiriö)
Frances (Mielenterveyshoitoa 50-luvulla)
Yksi lensi yli käenpesän (Mielivaltaa hoitajien taholta 70-luvulla)
Dogville (Yhteiskunnan sairautta)
Vuosi nuoruudestani (nuoruus)
Copycat (agorafobia)
Sylvia (kaksisuuntainen mieleialahäiriö)
Hevoskuiskaaja (kaksisuuntainen mielialahäiriö)
Tunnit (masennus)Revolutionary road (masennus)
Richard Nixonin salamurha (masennus)
Psyko (dissosiaatio)Fight Club (dissosiaatio)
Me myself and Irene (dissosiaatio)
Hide and seek (dissosiaatio)
Vaarallinen suhde (persoonallisuushäiriö)
Lentäjä (pakko-oireinen häiriö)
K-Pax (pakko-oireinen häiriö)
Perhosvaikutus 1
Vihreä maili
Good will hunting (nuoruus, elämänhallinta)
Awakenings (sekalaista)
Rain man (autismi)
Paha aavistus
Woodsman (pedofilia)
Pahat pojat
Crazy in love (asperger)
Donnie Darko (skitsofrenia)
Reign over me (masennus)
Gilbert Grape (kehitysvammaisuus,perhesuhteet)
Little miss sunshine (masennus, toipumista)
Terapian tarpeessa 1 & 2
Älä sano sanaakaan
Phonebooth
Cassandra's dream (paniikkimainen,itsemurha)
12 apinaa
Silent fall (autistinen poika)
Chapter 27 (pakkomielteinen murha)
Unelmien sielunmessu (huumeet ja lopussa katkaisuhoidossa)
Beck: poika lasipallossa (autistinen poika)
Wallander: salaisuus
Lilja 4 ever (raaka kuvaus, masennus)
Koirankynnen leikkaaja (sodassa haavoittunut)
Kalteva torni
Martian child (poika luulee olevansa marsista)
Hiiriä ja ihmisiä (kehitysvammaisuus ja ystävyys)
The Big White (touretten syndrooma)
virgin suicides (nuoret tytöt ja itsemurha)
Koti-ikävä (nuoret psyk.sairaalassa)
Kolmetoista (viiltelyä)
Kuudes aisti (nuori poika näkee kuolleita)
The machinist
Hannibal 1 & 2
Breaking the wave
Dancing in the darkI
diootit (yhteiskunta)
Elämä on ihanaa (pakko-oireinen häiriö)
Irwin (päihteet)
Birdy (sodasta toipumista)
Crash (fetissi)
Mulholland drive (muistinsa menettänyt)
The Sooloist (skitsofrenia)
Piina
Trainspotting (päihteet)
An American crime (väkivalta, sadismi)

Psykoosi

Kirjoitan tänään lyhyen kuvauksen siitä mitä psykoosi tarkoittaa.

Psykoosi tarkoittaa todellisuudentajun pettämistä. Psykoottinen ihminen ei täysin erota mikä on oman mielen ja aivojen tuottamaa ja mikä on itsen ulkopuolista todellisuutta.

Tunnettuja psykoottisia häiriöitä - sairauksia ovat skitsofrenia ja delirium tremens (juoppohulluus). Psykoottisia vaiheita tai oireita voi kuitenkin esiintyä myös vakavissa masennustiloissa, manioissa, vanhusten dementioissa, päihteidenkäytön ja vaikeiden somaattisten sairauksien yhteydessä. Myös erilaisissa vaikeiden traumaattisten kokemusten seurauksina syntyneissä traumaperäisissä stressihäiriöissä voi esiintyä ohimeneviä tiloja, jotka muistuttavat psykoottisia kokemuksia. Psykoottisuus voi johtua myös somaattisesta sairaudesta.

Delirium tremens, mania, synnytyksen jälkeinen masennus ja stressihäiriö tullaan käsittelemään tässä blogissa myöhemmin.

Termiä psykoosi käytetään joskus synonyyminä termille mielisairaus.Psykoosit ovat yksi ryhmä monien psykiatristen sairauksien joukossa.

Häiritsevinä oireina mm.:
Aistiharhat eli hallusinaatiot.Ihminen esimerkiksi kuulee ääniä tai näkee näkyjä, joita muut eivät kuule tai näe.
Harhaluulot eli deluusiot. Ihminen esimerkiksi kuvittelee saavansa henkilökohtaisia viestejä televisiosta tai radion välityksellä, ihminen uskoo muiden voivan lukea hänen ajatuksiaan tai ihminen kokee aiheettomasti itseään vainottavan tai henkeään uhattavan.

Psykoottinen kokee edellä mainitut oireet täytenä totena. Usein psykoottinen ihminen ei pidä itseään sairaana, eli on sairaudentunnoton.

Psykoosin kokemusta on vaikea ymmärtää sellaisen henkilön, joka ei ole ollut psykoottinen, mutta joskus sen oireita on kuvattu kuin uniksi, jotka nähtynä tuntuvat täysin tosilta.

Psykoottinen häiriö ei välttämättä vaikuta kaikkeen psyykkiseen toimintaan, joten joillakin elämän alueilla henkilö voi suoriutua normaalilla tavalla. Lapsuuden ja nuoruusiän psykoosit saatetaan sekoittaa autismin tai aspergerin oireisiin.

Psykooseja hoidetaan mm. antipsykoottisilla lääkkeillä, terapioilla ja kuntoutuksella.

Lisää tietoa skitsofreniasta: http://www.elamaok.fi/Default.aspx?id=1608

Lähteet: poliklinikka.fi

Ahdistuneisuushäiriöt ja sosiaalisten tilanteiden pelko

Tänään pohdin hieman ahdistuneisuushäiriöitä pyrkimyksenä eroittaa ns. elämään kuuluva "normaali" ahdistus pitkäkestoisesta ahdistuneisuushäiriöstä, jonka vaikutukset saattavat olla kovinkin rankkoja.

Ahdistuneisuushäiriöiksi kutsutaan sellaisia psykiatrisia häiriöitä, joissa keskeisiä oireita ovat ahdistuneisuus, jännittyneisyys ja pelko. Ahdistuneisuushäiriöissä ihmisen todellisuudentaju useimmiten säilyy.

Neljäsosa väestöstä kärsii jostain ahdistuneisuushäiriöstä jossain elämänsä vaiheessa.Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ja selvästi normaalia elämää haittaavaa ahdistusta.

Ahdistuneisuushäiriöitä kutsutaan myös neuroottisiksi häiriöiksi tai neurooseiksi, vaikkakin psykiatriassa neuroosi-käsitteen käyttö huomattavasti vähentynyt.

Ahdistushäiriöihin liittyy yleensä "autonomisen hermoston oireita", joita ovat muun muassa seuraavat:

• hikoilu
• sydämentykytys
• hengenahdistus, ilman loppumisen tunne
• huimaus
• pahoinvointi
• vatsaoireet
• ahdistava tunne rinnassa
• tihentynyt virtsaamisen tarve
• unettomuus

Ahdistuneisuushäiriöiden syitä ei tiedetä. Ahdistusdiagnoosi muuttuu usein vuosien varrella depressiodiagnoosiksi eli ihminen saattaa päästä eroon ahdistuksesta, mutta sairastuu masennukseen.Tämä saattaa johtua siitä, että ahdistuksen hoidossa yleisesti käytettävät bentsodiatsepiinit (opamox,diapam) voivat aiheuttaa masennusta.

Alkoholin liikakäytön on todettu aiheuttavan ahdistuneisuushäiriöitä. Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisia myös muita psyykkisiä sairauksia sairastavilla.

Yleisemmät ahdistuneisuushäiriöt ovat jo aiemmin tässä blogissa aiemmin käsitelty paniikkihäiriö sekä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö,sosiaalisten tilanteiden pelko ja muut fobiat sekä pakko-oireinen häiriö.

Keskityn tänään sosiaalisten tilanteiden pelkoon eli antrofobiaan. Muihin ahdistuneisuushäiriöihin palaan myöhemmin blogikirjoituksissani.

Mikä on sosiaalisten tilanteiden pelko?

Lääketiede asettaa sosiaalisten tilanteiden pelko-diagnnoosin seuraavasti:

• henkilöllä on voimakas ja jatkuva pelko sellaisia tilanteita kohtaan, joissa hän joutuu kohtaamaan vieraita ihmisiä tai joutuu arvostelun kohteeksi
• hän pelkää ahdistuneisuutensa näkymistä tai tekevänsä jotain hävettävää
• ahdistuneisuus toistuu lähes aina tietyissä sosiaalisissa tilanteissa ja se saattaa saavuttaa paniikkikohtauksen asteen
• henkilö ymmärtää pelkonsa olevan aiheetonta ja liiallista.
• hän välttelee pelkäämiään tilanteita tai menee niihin väkisin kokien voimakasta ahdistusta ja kärsimystä

Esimerkkejä pelottavista tilanteista:

Itsensä esittely uusille ihmisille
Oleminen muiden huomion kohteena
Muiden kiusoittelu ja kritiikki
Arvovaltaisten henkilöiden kohtaaminen
Kevyt jutustelu (esim. kutsuilla)
Kiertävä puheenvuoro (esim. seminaareissa)
Julkinen esiintyminen
Nimen kirjoittaminen muiden katsoessa
Asioiden hoito puhelimessa vieraiden ihmisten kanssa
Yleisen WC:n käyttö
Ruokailu muiden kanssa, "kahvikuppineuroosi"

Yleisimmin häiriö alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa. Lievemmissä tapauksissa pelko liittyy vain joihinkin harvoihin tilanteisiin, se ei leimaa elämää ja aiheuttaa vain kohtalaista haittaa esim. urakehitykselle työssä.

Laaja-alainen sosiaalisten tilanteiden pelko haittaa lähes kaikkia ihmissuhteita ja hoitamattomana voi johtaa syvään masennukseen, päihdeongelmiin tai itsemurhaan. Laaja-alaisille peloille saattaa olla tyypillistä varhainen alkamisikä ja voimakkaampi perinnöllisyys.

Vaikea sosiaalinen pelokkuus alkaa yleisimmin 15-20 v. iässä, usein jo aiemmin on ollut nähtävissä ujoutta ja lieviä pelko-oireita. Moni aikuispotilas muistaa häiriön alkuvaiheen ja siihen liittyvän nolon tilanteen tai nöyryytetyksi tulemisen.

Monet vaikeastakin sosiaalisesta pelosta kärsivät ajattelevat kyseessä olevan vain ujouden, t.s. luonteenpiirteen, johon ei hoidolla voida vaikuttaa. Toisaalta potilaat usein häpeävät oireitaan eivätkä uskalla kertoa niistä edes lääkärille. Suurin osa potilaista tuleekin hoitoon vasta, kun mukana on masennusta, epäonnistumista työssä ja ihmissuhteissa tai alkoholi- tai lääkeongelma. Näissä tilanteissa pelon tunnustaminen olisi aina ensiarvoisen tärkeää.

Korostunut ujous voi olla nuorella kehitysvaiheeseen liittyvä, ohimenevä ilmiö, vaikka voikin haitata esim. parisuhteen aloittamista tai selviytymistä opiskelussa tai työuralla. Ujoutta ei luokitella ahdistuneisuushäiriöksi, mutta ahdistavassa tai traumaattisessa elämänvaiheessa siitä voi kehittyä varsinainen sosiaalisten tilanteiden pelko.

Sosiaalisesti pelokkaat henkilöt kärsivät yksin ja hiljaa. Usein sosiaalinen tukiverkko on heikko ja apuakin lähdetään hakemaan vasta viime hädässä. Pitkään jatkunut tilanne pahentaa usein noidankehämäisesti itseään, tilanteiden välttely estää myönteisten kokemusten karttumisen ja ajatukset omasta huonommuudesta tuntuvat saavan lisää vahvistusta.

Psykoterapia, käyttäytymisteorioihin ja kognitiiviseen psykologiaan perustuvat terapiat ovat useissa laajoissa tutkimuksissa osoitettu hyödyllisiksi sosiaalisten pelkojen hoidossa.

Pelkojen hoidossa lyhytterapia pyritään pitämään hyvin jäsennettynä ja tavoitehakuisena. Tyypillisimmät pelottavat tilanteet luetteloidaan ja järjestetään helpoimmasta vaikeampaan. Tilanteissa aktivoituvat automaattiset ajatukset jäsennetään lauseiksi ja tarkastellaan niiden todenmukaisuutta ja ajattelutavan säilyttämisen tai muuttamisen hyötyjä ja haittoja. Tässä käytetään apuna kirjallisia kotitehtäviä esim. edellisen viikon jännittäviin tilanteisiin liittyen.

Lääkehoitona käytetään mm. beettasalpaajia,masennuksen hoitoon tarkoitteuja lääkkeitä j arauhoittavia lääkkeitä.

Lievä jännitys ja perhoset vatsassa kuuluvat elämään. Vaativissa tilanteissa rutiinit, harjoittelu ja oikeat asenteet usein riittävät. Muutamalla prosentilla ihmisistä jännittäminen muuttuu keskeiseksi osaksi elämää, jatkuvaksi taakaksi, joka rajoittaa kaikkea tekemistä, saattaa vaikeuttaa työelämää tai ihmissuhteita tai johtaa masennukseen tai päihdeongelmiin.

Lähteet: wikipedia,Jukka Turtonen GlaxoSmithKline,introspekt