Mielenterveyttä

Tampereella kaikille avoin Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutus

2010-05-18T04:53:00.000-07:00

Olet lämpimästi tervetullut syksyn Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutukseen Tampereen Ahjolan kansanopistoon.

Mielenterveysosaamisen Ajokorttikoulutuksessa on ollut osallistujia yli 60 yhteisöstä: mm. SPR, Tampereen Kaupunki, Ruoveden kunta,Invalidiliitto, Pohjois-Pirkanmaan TE- keskus, VTS- kodit, Palvelukoti Kotolinna, Silta-valmennusyhdistys ry ja Mäntän seudun koulutuskeskus.Kurssipalaute on ollut erittäin hyvää ja osallistujat ovat kokeneet saaneensa valmiuksia ja taitoja mielenterveysosaamisen taidoissa.

Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutus, ajankohtaista

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat tavoitteet 2009-2015:
Kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollon alueella työntekijöillä tulee olla perusvalmiudet tunnistaa ja ottaa puheeksi mielenterveys- ja päihdeongelmat. Mielenterveysosaamisen ajokortti-kurssi vastaa tähän tarpeeseen!

Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmä

Mielenterveysosaaminen edistää terveyttä, hyvinvointia ja estää sairauksien puhkeamista, koska ongelmat tunnistetaan varhain, niihin puututaan ja niihin löydetään ratkaisukeinoja.

Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutuksen kohderyhmään lukeutuvat ensisijaisesti sosiaali- ja terveys- sekä koulutus- ja palvelualojen henkilöstö. Kurssi soveltuu kaikille mielenterveysosaamisen taitojen kehittämisestä kiinnostuneille.

Sisältö

Ennaltaehkäisevä työote ja vuorovaikutuksen ulottuvuudet

• ennaltaehkäisyn käsitteet, periaatteet ja menetelmät

• vuorovaikutuksen ulottuvuudet ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Riskitekijöiden tunnistaminen

• mielenterveyden riski- ja suojaavat tekijät

• yleisimmät mielenterveyden häiriöt

• lähisuhdeväkivalta*

* Huom. Kurssimme sisältää myös osion väkivallasta ja sen käsittelystä. Osio sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin koulutustavoitteisiin.

Varhainen puuttuminen

• puheeksiottamisen ja puuttumisen menetelmät

• toimintaa ohjaavat säädökset

• mielenterveyspalvelut Suomessa

Näkökulma työyhteisöön

• mielenterveysosaamisen tarpeet työyhteisössä/toimintaympäristössä

• laaditaan mielenterveysosaamisen kehittämissuunnitelma

Oppimisen menetelmät: Reflektiivinen oppiminen, kokemuksellinen oppiminen ja dialoginen kirjoittaminen. Menetelmiin perehdymme kurssilla. Käytössä myös sosiaalisen median oppimisympäristö Mielenterveysosaamisen ajokortti-blogi. Kurssin voi suorittaa myös ilman tietokoneen käyttöä.

Kaikille avoin kurssi Tampereella syksyllä 2010
Olet tervetullut mukaan! Kurssi sisältää 2 lauantaiseminaaria 11.9. ja 25.9. klo 9-16. Koulutuspaikkana toimii Ahjolan kansanopisto Pispalan kaupunginosassa.

Uusi hinta syyskuun Tampereen kurssille: 68€ /osallistuja.

Koulutuksen toteutus työyhteisöille, seuroille yms.
Koulutus sisältää 15-20h lähiopetusta sopimuksen mukaan ja 4 oppimistehtävää. Työyhteisölle räätälöity koulutus toteutetaan työyhteisön omissa tiloissa ja on mahdollista toteuttaa myös ilta- tai viikonloppukursseina. Työyhteisöihin tuotuna koulutuksen hinta 136€ + alv 23% /osallistuja.

Tuomme koulutuksen lähelle!

Ilmoittaudu Tampereen kurssille alla olevaan sähköpostiin.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan maksuttomaan ja kaikille avoimeen facebook-ryhmäämme: http://www.facebook.com/pages/Mielenterveysosaamisen-ajokortti/163281165747#!/pages/Mielenterveysosaamisen-ajokortti/163281165747

Lisätietoa antaa vastaava
Mielenterveystyön kouluttaja, YTM Katri Pihlaja.
Katri.Pihlaja@windowslive.com Puh. 044 996 2124

Aikaisemmilla kerroilla halukkaita on ollut enemmän kuin kursseille voitiin ottaa mukaan. Toimi siis nopeasti ja varmista paikkasi!
Mielenterveysosaamisella ON merkitystä!

Aikuisten tulee puuttua lasten keskuudessa esiintyvään väkivaltaan

2010-04-16T04:13:00.000-07:00

Kiusaaminen alkaa jo päiväkodeissa

12.04.2010
STT

Kiusaaminen alkaa jo päiväkodissa, selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Folkhälsanin selvityksessä.
Yleisin kiusaamisen muoto on leikkien ulkopuolelle jättäminen, mutta päiväkodeissakin voi olla myös fyysisistä väkivaltaa, lahjontaa ja haukkumista.
Selvityksessä haastatellut lapset kertovat, että kiusaamista sattuu usein silloin, kun aikuiset eivät näe tai heillä on kiire.
Kiusaamista on usein myös vaikea erottaa lasten arkisesta nahistelusta. Ilkeyteen puuttuminen on kuitenkin välttämätöntä kiusaajan, kiusatun sekä sivusta katsovan lapsen kehityksen kannalta.
Aikuisten tulisi ohjata lasten leikkejä ja huolehtia, että jokainen lapsi pääsee leikkiryhmiin mukaan.
Selvityksessä haastateltiin 61 päiväkotilasta sekä vanhempia ja päiväkotien työntekijöitä.

Tulevaisuus sosiaali- ja terveysalalla lupaa työtä

2010-04-07T01:06:00.000-07:00

Sosiaali- ja terveysala tarvitsee monipuolisesti erilaisia osaajia lukuisiin alan ammatteihin. Uutta työvoimaa tarvitaan mm. väestön ikärakenteen muuttuessa ja palvelutarpeiden kasvaessa. Opinto-ohjaajat ovat yksi avainryhmä nuorten ammatinvalintapäätösten osalta. Opojen tieto-taito edistää nuoren hakeutumista omaksi kokemalleen ammattiuralle.

http://www.sosiaaliala.fi/sosiaalialan_tyonantajaliitto/fi/?we_objectID=10915

Terveyden edistämisestä, Maija Perhon sanoin

2010-03-02T22:11:00.000-08:00

Terveyden edistäminen yhteiskuntaelämän eri alueilla ja terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmän sisällä on
viime vuosina noussut keskeiseksi toimintalinjaksi. Tätä todistaa muun muassa Terveyden edistämisen
politiikkaohjelman sisällyttäminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Terveys kaikissa politiikoissa
on tarkoitus saattaa sanoista teoiksi.Suomessa on toteutettu sekä kuntien toimesta että erilaisina kumppanuuksia järjestöjen jayksityissektorin kanssa lukuisia hankkeita ja projekteja, joilla on luotu uusia toimintamalleja ja saatu aikaanvaikuttavuutta eli myönteisiä muutoksia kohderyhmän elämäntilanteissa. Usein projektien ongelma on se,että hankerahojen loppuessa itse toimintakin loppuu. Kertynyt osaaminen ja uudet hyvät käytännöt tulisikuitenkin saada leviämään ja juurtumaan osaksi palvelujärjestelmää.

Mielenterveysongelmat ovat tänä päivänä merkittäviä työkyvyttömyyden aiheuttajia.
Mielenterveyshäiriöiden vuoksi vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkettä sai 82 783 henkilöä. Lasten, nuorten
sekä opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen riittämättömyys on jatkuva puheenaihe. Nuorista aikuisista 15-
20 prosenttia on elämänsä aikana sairastanut toimintakykyä haittaavan masennusjakson, mutta vain alle
puolet depressiota sairastavista nuorista saa psykiatrista hoitoa. Muun muassa näihin ongelmiin
tarttumiseen tämän julkaisun asiantuntija-artikkelit antavat työkaluja ja ratkaisun avaimia.

Kaikkiaan yhdeksäntoista esimerkin kautta avataan mielenterveyden edistämisen ja/tai palauttamisen
sekä päihdetyön mahdollisuuksia. Esimerkiksi neuvolatyön sekä oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen
uuden asetuksen hengen mukaisesti saa esitellyistä toimintamalleista konkreettisia työkaluja.
Mielenterveyden poikkihallinnollisuus ja kumppanuuden mahdollisuudet käyvät ilmi kuvattaessa
yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Artikkelissa todetaan, että joidenkin tutkimusten mukaan liikunta on
yhtä tehokasta masennuksen hoidossa kuin psykoterapia. Avo- ja ryhmäkuntoutuksen etuja esitellään
luvussa 2. Näistä artikkeleista nousee esiin vertaistuen ja omaisten mukaan ottamisen tärkeys.
Väestötason vaikuttamista ajatellen Mielenterveyden ensiapukoulutus (MTEA®2) edistää mielenterveyden lukutaitoa ja toivottavasti samalla vähentää sitkeitä ennakkoluuloja ja asenteita. Myös tietotekniikan mahdollisuuksia onkäytetty hyväksi järjestettäessä Lapissa depressiokoulu neuvotteluteitse.

MYÖS MIELENTERVEYSOSAAMISEN AJOKORTTI ON KOULUTUKSENA VÄESTÖTASOLLA VAHVASTI VAIKUTTAVA EDISTÄMISEN TYÖKALU.

http://www.paiko.fi/ - Mielenterveysosaamisen ajokortti

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin tiedotetta

2010-02-07T04:47:00.000-08:00

Nuorisolain muutos parantaa nuorten varhaista tukea

Nuorisolakiin lisätään säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta.
Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Samalla tehostettaisiin nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi.

Lakimuutoksella halutaan auttaa lähinnä niitä nuoria, joilla esimerkiksi toisen asteen opinnot ovat jääneet kesken. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 4. helmikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.
Kunnassa tulisi olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jonka tehtävänä olisi koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista, nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Verkosto edistäisi nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista. Verkoston tulisi tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta. Verkosto ei käsittelisi yksittäisen nuoren asioita vaan paikallistasolla yleisemmin nuorten tarvitsemien palvelujen toimivuutta. Kunnat voisivat halutessaan perustaa verkoston yhdessä. Verkostossa olisivat mukana nuorten kannalta keskeiset toimialat: opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimi sekä työ- ja poliisihallinto.

Lisäksi laissa säädettäisiin etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta voisi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä. Tällöin kunnan tulisi nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai työsopimussuhteinen henkilö. Kuluvan vuoden budjettiin on etsivään nuorisotyöhön varattu 4,65 miljoonaa euroa. Määrärahalla voidaan laajentaa etsivää nuorisotyötä noin 60 prosenttiin kunnista.

Lakiin lisättäisiin säädös nuoren yksilöinti- ja yhteystietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten nuoren tavoittamiseksi. Tietojen luovuttaminen nuoren auttamiseksi edellyttäisi pääsääntöisesti nuoren suostumusta. Myös opiskelijavalinta- ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin lisättäisiin säännös oikeudesta luovuttaa tietoja etsivää nuorisotyötä varten.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2010.

Päihdehoidon tutkimuksen professori Pekka Saarnion mietteitä Aikalaisessa

2010-01-27T00:15:00.000-08:00

Alla muutama kohta Pekka Saarinon haastattelusta

Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008 oli asukasta kohti 10,4 litraa puhdasta alkoholia.

Kulutustaso on niin korkea, että siitä on ilman muuta odotettavissa lisää ongelmia, riippuvuutta, alkoholisairauksia, väkivaltaa.
Päihdeongelmaisten hakeutuminen ammatilliseen hoitoon on tarpeen, koska tutkimusten mukaan hoitoon hakeutuneet selviytyvät paremmin kuin muut. Ammatillisen hoidon kautta toipuneiden määrä on kuitenkin pienempi kuin spontaanisti toipuneiden. Monet nimittäin päättävät itse irrottautua riippuvuudesta, useimmiten olosuhteiden pakosta.

Alkoholiteollisuus reagoi hyvin herkästi pieniinkin veronkorotuksiin. Jos verotusta nostetaan, niin kyllä teollisuus ja kauppa älähtävät. Heidän intressinsä ovat erilaisia kuin kansanterveydellinen intressi.
Saarnio muistuttaa, että alkoholista saadut verotulot jäävät huomattavasti pienemmiksi kuin alkoholin käytöstä valtiolle aiheutuvat kustannukset.

Väkivalta on monen eri työntekijän arjessa mukana

2010-01-21T08:45:00.000-08:00

Löysin anonyymin hoitotyöntekijän kommentin, jossa sanotaan:
" 25 vuotta kestäneellä urallani terveydenhuollon alalla olen ollut mukana noin 40 paloharjoituksessa- mutta en ole koskaan kokenut tulipaloa!
Olen osallistunut noin 8:aan elvytys/ensiapuharjoitukseen- mutta en ole koskaan joutunut elvyttämään!
Mietin vain, kun toimin käytännön työssä minua ei koskaan lähetetty mihinkään väkivalta-koulutuksiin siitäkin huolimatta, että kohtasin väkivaltaa viikottain."

Väkivallan kokeminen ei ole ollenkaan uusi asia eri ammattialoilla, mutta koulutuksen näkökulmasta varmasti yksi laiminlyödyimmistä. Olisi hyvin tarpeellista oppia ymmärtämään mitä väkivallalla tarkoitetaan ja millaisia piirteitä ja ilmiöitä se saattaa synnyttää. Väkivaltaisuutta esim. hoitotyössä ei olla aina ymmärretty, koska siihen ollaan reagoitu mm. kiistämisellä ja pyrkimyksillä kukoistaa se. Väkivallan tunnistamisen tekee parisuhteessa vaikeaksi mm se, ettei sitä: koeta, nimetä, tunnisteta väkivallaksi -väkivalta ei siis varsinaisesti merkityksellisty väkivaltana.

”Mie en uskaltanu ite koskaan puuttua, esimerkiks tehä jotain ilmotuksia tai mitään. Mutta miun isälle tuli siitä naapurista kaksikin soittoa, jotka koskivat minua. Ja miun isä kysy sitten, että mitä teillä oikein tapahtuu ja mie sanoin ettei varmaan mitään sen kummallisempaa kuin muillakaan. Että hän vain suuttuu välillä.” (AAP 2009)

Somatisointi

2010-01-17T01:18:00.000-08:00

Tänään kirjoitan hieman somatisoinnista. Somatisointi tarkoittaa lyhyesti ruumiillisia oireita ilman somaattista selittävää. Prosessia jossa psykologinen oire purkautuu ruumillisina oireina. Me kaikki olemme kokeneet näitä oireita joskus: vatsa kuralla ennen esiintymistä tai esim. stressipäänsärkyä.
Somatisaatiohäiriö:

vähintään kahden vuoden ajan jatkunut ennen 30-ikävuotta alkanut useiden erilaisten fyysisten millään somaattisella sairaudella selittymättömien oireiden esiintyminen
kipuja, vatsaoireita, seksuaalioireita, pseudoneurologisia oireita
toistuvaa hakeutumista lääkärin hoitoon, selvää haittaa tavallisessa elämässä

Miten hoitavat tahot osaavat mielestänne tunnistaa somatoformisia häiriöitä ja tarjota riittävästi tietoa, apua ja tukea?

MIELENTERVEYSOSAAMISEN AJOKORTTI

2010-01-15T03:10:00.000-08:00

Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutus

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat tavoitteet 2009-2015:
Kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollon alueella työntekijöillä tulee olla perusvalmiudet
tunnistaa ja ottaa puheeksi mielenterveys- ja päihdeongelmat

Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmä

Mielenterveysosaaminen edistää terveyttä, hyvinvointia ja estää sairauksien puhkeamista,
koska ongelmat tunnistetaan varhain, niihin puututaan ja niihin löydetään ratkaisukeinot.

Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutuksen kohderyhmään lukeutuvat ensisijaisesti
sosiaali- ja terveys- sekä koulutus- ja palvelualojen henkilöstö. Kurssi soveltuu kaikille
mielenterveysosaamisen taitojen kehittämisestä kiinnostuneille.

Sisältö

Ennaltaehkäisevä työote ja vuorovaikutuksen ulottuvuudet

· ennaltaehkäisyn käsitteet, periaatteet ja menetelmät

· vuorovaikutuksen ulottuvuudet ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Riskitekijöiden tunnistaminen

· mielenterveyden riski- ja suojaavat tekijät

· yleisimmät mielenterveyden häiriöt

· lähisuhdeväkivalta*

* Huom. Kurssimme sisältää myös osion väkivallasta ja sen käsittelystä. Osio sisältyy sosiaali ja
terveysministeriön asettamiin koulutustavoitteisiin.

Varhainen puuttuminen

· puheeksiottamisen ja puuttumisen menetelmät

· toimintaa ohjaavat säädökset

· mielenterveyspalvelut Suomessa

Näkökulma työyhteisöön

· mielenterveysosaamisen tarpeet työyhteisössä

· laaditaan mielenterveysosaamisen kehittämissuunnitelma

Oppimisen menetelmät: Reflektiivinen oppiminen, kokemuksellinen oppiminen ja dialoginen
kirjoittaminen

Hinta: 200€ /osallistuja työyhteisön tiloissa

Koulutuksen toteutus

Koulutus sisältää 20h lähiopetusta tai sopimuksen mukaan ja 4 oppimistehtävää (sisältää
ryhmätehtävän). Työyhteisölle räätälöity koulutus on mahdollista toteuttaa
myös ilta- tai viikonloppukursseina.

Toteutamme koulutuksia maanlaajuisesti Suomessa. Varaustilanteen vuoksi seuraavat
kurssit ovat mahdollisia elokuusta 2010 alkaen.

Kaikkiin kysymyksiin lisätietoa antaa vastaava Mielenterveystyön kouluttaja, YTM

Katri Pihlaja.
Puh. 044 996 2124
Katri.Pihlaja@windowslive.com
http://www.mielenterveysosaaja.blogspot.com/

Aikaisemmilla kerroilla halukkaita on ollut enemmän kuin kursseille voitiin
ottaa mukaan. Toimi siis nopeasti ja varmista paikkasi!

Nettiriippuvuus

2010-01-06T05:15:00.000-08:00

Ohessa mielenkiintoinen artikkeli sekä testi aiheeseen liittyen.

http://terveys.fi.msn.com/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=laskuripage&complextypeOID=1170234360_67_a934&viewType=viewinfoview&redirect1=%2Fdo.xsp%3FobjectType%3Dcomplextype%26directoryType%3Dosasto%26complextypeOID%3D1189745152_500_2303%26viewType%3Dviewinfoview

Mielenterveysosaamista tarvitsee opetella!

2009-12-05T23:58:00.000-08:00

Terveyden ja hyvinvoinnin promoootio (edistäminen) sekä preventio (ongelmien ehkäisy) on tärkeää työtä, jota toteutetaan yhteiskunnassamme monella tavalla ja monella tasolla. Mielenterveyden edistämistä on mikä tahansa sellainen toiminta, joka vahvistaa mielenterveyttä tai vähentää sitä vahingoittavia tekijöitä. Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy on laaja-alainen tehtävä, jota toteutetaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

Työpaikoilla tapahtuva ja oppilaitoksissa tapahtuva Tyky-toiminta (työkykyä ylläpitävä) on tästä hyvä esimerkki. Meidän työmaalla se tarkoittaa liikunta/kulttuuriseteleitä.
Mielenterveys on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisin asia. Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä!

Taito tunnistaa mielenterveyttä ja hyvinvointia uhkaavia riskejä on vaikeaa ja esimerkiksi puheeksiottamisen ja puuttumisen taitoja ei oppilaitoksissa ja työpaikoilla opiskella ja vahvisteta.

Osaamme jo melkoisen hyvin arvioida suolan- ja rasvankäytön suhdetta korkeaan verenpaineeseen ja sydänsairauksiin. Stressin ja vaikkapa pitkään jatkuneen yksinäisyyden kokemisen, surun ja virikeköyhän ympäristön suhdetta opiskeluun, työllisyyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja psyykkiseen sairastavuuteen ei kokemuksieni mukaan osata edes sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten parissa tunnistaa tarpeeksi ajoissa, jos ollenkaan. Tämä on erittäin vakava puute.

Näyttöön perustuvia mielenterveydenhäiriöihin altistavia riskitekijöitä ovat mm.:

• Läheisen kuolema

• Sairaudet, kivun kokeminen, toimintakykyisyyden lasku

• Kriisit – traumaattiset kokemukset

• Parisuhteen ongelmat

• Yksinäisyys

• Vahingolliset tavat, tottumukset (esim. päihteiden käyttö)

• Siirtymävaiheet (eläkkeelle jääminen)

• Vaihtuvat roolit (vanhemmaksi tulo)

• Tarpeettomuuden tunne

• Läheisen sairastuminen

• Nautinnonhakuinen elämä

• Päihteet

• Väkivalta

• Alhainen koulutus

• Alhainen sosiaalinen asema

• Vammautuminen, vammaisuus

• Epävakaat kasvuolosuhteet

• Stressi

(Psykiatria 2008/Mielenterveyden Psykologia 2007)

Nämä riskit ovat tutkimusten mukaan sellaisia, joiden ilmeneminen saattaa altistaa henkiselle kuormitukselle ja johtaa sairastumiseen. Ei kannata odotella, että tilanne muuttuu ongelmaksi, asioihin tulisi tarttua ennen kuin ne ovat ongelmatasolla ja ennen kuin niistä alkaa tulla oireita, jotka huonontavat hyvinvoinnin ja terveyden kokemista.

On tärkeää tehdä työtä, jotta meidän kaikkien mielenterveysosaaminen vahvistuisi!

Työssä vaikuttaminen vie mielenterveyden?

2009-12-01T22:27:00.000-08:00

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/12/tyossa_vaikuttaminen_voi_olla_turmioksi_mielenterveydelle_1232005.html

Koulutuksesta

2009-11-28T01:09:00.000-08:00

Yhteiskunnassa painotetaan pitkää ja tuotteilasta työuraa ja hyvä niin, saadaan veroeuroja ja palveluita. Lama näkyy eri aloilla eri tavoin ja esim. hoitoalalla työntekijöitä tarvitaan nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa.

Minua kiusaa hieman sellainen näkemys, että entinen peltiseppä, rakennustyöntekijä, sihteeri ja vaikkapa tehdastyöläinen voisivat ihan tuosta vain opiskella itselleen hoitajan ammatin, koska sillä alalla on työtä tarjolla. Motiivit ovat tällöin ulkoiset ja toimiakseen menestyksellisesti hoitoalalla vaatii se myös sisäisen motiivin. Tahdon työskennellä ihmisten kanssa, olla heitä lähellä, kiinnostuksen oman persoonan kehittämiseksi, kykyä kestää ja sietää epävarmuutta ja muuttuvia työolosuhteita niin psyykkisellä, kuin fyysiselläkin tasolla.

En kiellä sitä, etteikö opiskelu onnistuisi ed. mainituilta ammattiryhmiltä. Opinto-ohjaajana toimiessani kohtasin usein seuraavia perusteluja koulutukseen hakeutumisen syyksi:
on aina tykännyt koirista
perheessä on sairaanhoitaja
tällä alalla on työtä
suvussani on paljon alkoholisteja
tiedän itse mitä on olla sairas
kuulin että tämä kannattaa...

Olen siis toisin sanoen huolissani siitä, että osa tulevaisuuden hoitajista valitsevat työnsä esim. taloudellisten motiivien perusteella ja laatu etenkin vuorovaikutustyössä saattaa kärsiä. Motiivi tehdä hoitotyötä on kantava voima!

Mielenkiintoista...

2009-11-17T10:54:00.000-08:00

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Foucault+olikin+paljolti+psykologi/1135222406861

Mielenterveysviikko (15.–22.11.2009)

2009-11-15T02:17:00.000-08:00

Mielenterveysviikon tarkoituksena on nostaa esille mielenterveysalan tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä.

Mielenterveysviikon aikana järjestetään useita tapahtumia eri puolilla Suomea. Tänään sunnuntaina sytytämme kynttilöitä itsemurhan tehneiden muistolle.

Mielenterveysviikon teemana on Kulttuuri henkisen hyvinvoinnin tukena.
Taide- ja kulttuuriharrastukset antavat ihmiselle voimavaroja ja lisäävät hyvinvointia ja sitä kautta onnellisuutta. Taiteista eri muotoineen nauttiminen rikastuttavat elämää tarjoamalla virikkeitä, iloa ja purkautumistien monille tunteille. Ne vaikuttavat positiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

I’m not an abstractionist.
I’m not interested in the relationship of color or form or anything else.
I’m interested only in expressing basic human emotions: tragedy, ecstasy, doom, and so on.

Mark Rothko

Eikä yhtään toimittajaa paikalla!

2009-11-02T09:58:00.000-08:00

Yli 20 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen parempien mielenterveyspalveluiden puolesta eikä asiaa koettu medioissa ollenkaan kiinnostavana. NOLOA!

Mielenterveyden keskusliitto julkaisi tapahtumasta kirjoituksen sivuillaan.

Lue uutisesta: www.mtkl.fi/uutiset

Mielenterveysosaamisen ajokortti esillä Mielenterveysmessuilla

2009-10-18T03:43:00.000-07:00

Tervetuloa Pirkanmaan aikuisopiston näyttelyyn Mielenterveysmessuille. Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutuksen tietoisku on aloituspäivänä tiistaina 17.11.2009 klo 10.30.

Toivottavasti tapaamme siellä!

http://www.mtkl.fi/mielenterveysmessut/

Mielenterveysosaamisen ajokortti-koulutuksesta Iltalehdessä

2009-10-12T08:37:00.000-07:00

Kiitoksia Juha-Veli Jokiselle, joka kirjoitti jutun Mielenterveysosaamisen ajokortista Iltalehteen. Ohessa linkki: http://www.iltalehti.fi/tampere/200909230133328_te.shtml

Onko teidän työpaikalla psyykkisesti kyllästynyt työntekijä?

2009-10-07T08:42:00.000-07:00

Meillä on keskusteltu työuupumuksesta eli Burn outista ja vuosikymmeniä. Paljon on tapahtunut työhyvinvoinnin rintamalla ja erilaiset henkisen työsuojelun toimenpiteet koetaan hyvässä työpaikassa tärkeänä. Kirjoitan tänään hieman psyykkisestä kyllästymisestä (joka on yksi stressin muodoista), sillä työyhteisöjen kannalta psyykkisesti kyllästynyt ihminen on muiden työntekijöiden kannalta riski. Riski, joka levittää yhteisöön pahaa oloa ja saastuttaa ilmapiiriä.

Psyykkinen kyllästyminen:
• Ihminen ei löydä voimavaroilleen käyttöä
• Hän suhtautuu kyynisesti työhönsä
• Käyttää työaikaansa muuhun kuin työn tekemiseen
• Keskittymiskyky on huonoa, laittaa monia asioita vireille, mutta ei saa suoritettua tehtäviä loppuun
• Sabotointi
• Myrkyttää ilmapiiriä
• Ovat usein hankalan työntekijän maineessa

Mikäli kyllästyneen työntekijän toimintaan ei puututa voi hän aiheuttaa paljon haittaa työyhteisölleen!Varhaisen puuttumisen tavoitteena on estää jonkin seikan muuttumista huonompaan suuntaan.

Huonosti sovitut toimintakäytännöt pahentavat tilannetta (ongelman kieltäminen).

Miten puuttua, jos huomaa työkaverin stressin ja psyykkisen kyllästymisen?

Asioihin tarttuminen ajoissa on konkreettinen tapa osoittaa välittämistä ja huolenpitoa. Työpaikalla olisi tärkeää olla määriteltynä millaisiin havaittaviin muutoksiin puututaan
• Varhaisia merkkejä voisivat olla esim. muutokset käyttäytymisessä ja sairauspoissaolojen kasvu, ylityöt, yhteistyöongelmat, myöhästely…

Puheeksi ottaminen on tärkeää, keskustelussa tulisi olla läsnä ne henkilöt joita asiat ensisijaisesti koskettavat. Myös muita ammattilaisia kannattaa käyttää asioiden selvittely työssä:
työsuojeluvaltuutettua, luottamusmiestä, terveydenhuoltohenkilöstöä, esimiestä jne.

Konkreettisia auttamisen keinoja voivat olla mm. sääntöjen ja sopimusten laatiminen tilanteen
seuranta sekä hoitoon ohjaus.

STRESSI EI OLE LEIKIN ASIA!

Suosittelen luettavaksi: Tarja Nummelin, Stressi haastaa työkyvyn 2008

Mielenterveysosaamisen ajokortti-koulutus alkaa

2009-09-15T23:38:00.000-07:00

Tervehdys vaan,
on pitänyt kovasti kiirettä enkä ole oikein ennättänyt päivittää blogia. Nyt tarvitsee kuitenkin muistuttaa, että Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutus lähenee ja koulutus alkaa 29.9.2009. Opiskelu tapahtuu Pirkanmaan aikuisopistossa (Pyynikintie 2) ja aina klo 17.00-20.15. Kokoonnumme viitenä iltana viikottain (tauko viikolla 42) ja kurssin hinta on 280€. Ilmoittautumiset: aija.puustelli@pirko.fi

Alkuvuodesta alkaa myös uusi kurssi ja koulutusta on mahdollisuus tilata työyhteisöille.

Frasierin sanoja lainatakseni, toivottelen tähänkin päivään Good mental health!

Ikääntyviin ihmisiin kohdistuvasta väkivallasta

2009-09-01T09:24:00.000-07:00

Olin mielenkiitoisessa lähisuhdeväkivaltaa käsittelevässä koulutuksessa ja kirjoitan tänään hieman ikääntyvien kokemasta väkivallasta. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan lyhyesti fyysistä, henkistä, hengellistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa, jossa tekijä ja uhri tuntevat jotenkin toisensa. Useimmiten sitä tapahtuu kodeissa. Keskiössä on vallankäyttö, kontrollointi ja hallinta. Se voi olla epäsymmetrisesti esiintyvää, toistuvaa ja jatkuvaa.

Väkivalta on harvoin avun hakemisen syy, vaan on yleistä että mennään terkkariin somaattisten vaivojen vuoksi. Oireet voivat olla moninaisia sydämmen tykytyksestä, syömishäiriöstä aina seksuaaliseen yliaktiivisuuteen. Hurja määrä erilaisia oireita.

kirjoitus jatkuu...

Sossujuttuja

2009-08-23T03:21:00.000-07:00

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syy Suomessa, niiden osuus eläkekannasta on tällä hetkellä 40 %. Myös mielenterveyden häiriöiden vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrä on lisääntynyt. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Kela maksoi sairauspäivärahoja yli 127 miljoonaa euroa vuonna 2002.

Kelan sairauspäivärahatilastoa vuodelta 2007 löytyy täältä:

http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/NET/110908120830TL/$File/Sava_07.pdf?OpenElement

Aika mielenkiintoista huomata, ett'ä psyykkisistä syistä on maksettu päivinä eniten ja että päivärahoja saaneiden keski-ikä on alle 45-v.

Nyt sossujuttuja siis:

Sairastavan maksuista:
Todistukset:
pääsääntö on, että suoraan hoitoon liittyvät erilaiset todistukset ovat maksuttomia ja etuutta varten tehtävät todistukset maksullisia. Todistuksesta riippuen maksu on yleensä 11 - 27€.
Maksuttomia ovat esimerkiksi:
¨ reseptit, reseptin uusimiset
¨ lähetteet jatkohoitoon ja fysioterapiaan
¨ todistus matkakorvausta varten
¨ sairaan lapsen hoitotodistus
¨ koululaisen urheilu- ja liikunnanvapaustodistus
¨ todistus ammatinvalinnanohjaukseen
¨ kutsuntoja varten tarvittava lääkärinlausunto
¨ kuolintodistukset

Sairauslomatodistukset:
A-todistus on yleensä maksuton ( kesto 10 arkipäivää)
B-todistus sisältää yksityiskohtaisen selvityksen sairaudesta, tutkimustuloksista, ennusteesta, mahdollisista suunnitelluista jatkotoimista, kuntoutuksen tarpeesta ja lääkehoidosta. Sillä haetaan yleensä jotain etuutta esim. erityiskorvausta lääkkeisiin, kuntoutusta, eläkettä, veroetuutta, invaliditeettiastetta tai päivärahakorvausta. B-todistus on yleensä maksullinen ja asiakas maksaa itse.
C-todistuksella haetaan myös etuutta esim. eläkkeensaajan hoitotukea tai sairaan lapsen hoitotukea varten. Siinä selvitetään tuenhakijan sairauden laatu ja sen vaikutus selviytymiseen ja avun tarpeeseen tai lapsen sairauden aiheuttamat erityisongelmat.
Tämäkin todistus maksaa asiakkaalle.
E-todistuksessa selvitetään yleensä tapaturmien ja vastaavien sattumusten tutkimukset, vammat ja hoito vakuutusyhtiölle.Todistus lähetään vakuutusyhtiölle, josta tutkittava tai tutkittavan työnantaja on tapaturmavakuutuksen ottanut.
Useimmiten E- lausunnon maksaa vakuutusyhtiö. T-todistusta tarvitaan terveydentilan selvittämiseksi virkaa, opiskelua,ajokorttia tms. varten on myös maksullinen ja sen maksaa asiakas.

Kun sairaus johtaa työkyvyttömyyteen, haetaan ensin yleensä sairauspäivärahaa. Jos sairaus pitkittyy, haetaan työkyvyttömyyseläkettä.
Kun Kela on maksanut työkyvyttömälle sairauspäivärahaa 150 arkipäivää, Kela yleensä lähettää hänelle kotiin tiedotteen kuntoutusmahdollisuuksista ja eläkkeen hakemisesta.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sen maksaminen päättyy kuitenkin sen kalenterikuukauden lopussa, jota seuraavana kuukautena nämä 300 päivää tulisivat täyteen.

Kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen on oikeus hakijalla, joka täyttää seuraavat edellytykset:
Hakijan muut eläkkeet ja korvaukset jäävät alle tulorajan Hakija asuu tai on asunut Suomessa ja täyttää laissa edellytetyn asumisaikavaatimuksen
Hakija on 16 - 64 -vuotias.
Hakijalla on sairaus, vika tai vamma, joka estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon.

60 vuotta täyttäneen henkilön työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan myös työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

Yleensä 16-20-vuotiaalle ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, ennen kuin on tutkittu hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen. Kela voi maksaa vaikeasti vajaakuntoiselle nuorelle kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen tai kuntoutuksen ajalta. Hänellä voi tämän lisäksi olla oikeus myös vammaistukeen.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada myös määräaikaisena kuntoutustukena hakijan hoidon tai kuntoutumisen ajaksi. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. Kuntoutustuki vastaa määrältään normaalia työkyvyttömyyseläkettä.

Määräaikaiseen kuntoutustukeen voi hakea jatkoa toimittamalla Kelaan uuden lääkärinlausunnon, joka voi olla B-lausunto, erillinen hoito- tai kuntoutussuunnitelma, E-lausunto tai epikriisi.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa esimerkiksi työnantajan järjestämän kuntoremonttikurssin ajalta edellyttäen muun muassa, että kurssista on tehty kuntoutuspäätös työterveyshuoltolain nojalla. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös oppisopimuskoulutuksen ajalta hyväksytyn oppisopimuksen perusteella henkilölle, jonka työ- ja ansiokyky on sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentynyt tai jolla on uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kuntoutukseen osallistumisen ajalta kuntoutusrahaa maksetaan jokaiselta arkipäivältä. Sitä ei makseta omavastuuajalta.

Kuntoutusraha määräytyy yleensä sairauspäivärahan tavoin, myös kun työtulona on vakuutuspalkka. Ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutusraha on kuitenkin 75 % vuosityötuloista.

Kiitoksia Pirkanmaan Sanomille

2009-08-19T01:30:00.000-07:00

http://www.pirkanmaansanomat.fi/psviikkolehti/31907/

Ylläolevasta linkistä pääsee kurkistamaan kirjoitusta. Mukavaa, että tärkeä mielenterveysosaamista tukeva kouluts saa huomiota mediassa.

Tv-sarjoja ja elokuvia, joissa käsittellään mielensairauksia

2009-08-17T10:25:00.000-07:00

Olen listannut hieman sarjoja ja elokuvia, joiden kautta pääsee käsiksi mielensairauksien maailmaan, järkyttäviin yhteiskunnan käytänteisiin tms. Opettavaisia osa ja hyvin totuudenmukaisia osa.

Mullan Alla (masennus ja ect-hoito)
Monk (pakko-oireinen häiriö)
Dirt (skitsofreniaa sairastava toimittaja)
Loisto (skitsofreniaa sairastava pianisti)
Seven
Kaunis Mieli (skitsofreniaa sairastava tiedemies)
Iiris (Alzheimer)
Margot at the wedding (Persoonallisuushäiriö)
Frances (Mielenterveyshoitoa 50-luvulla)
Yksi lensi yli käenpesän (Mielivaltaa hoitajien taholta 70-luvulla)
Dogville (Yhteiskunnan sairautta)
Vuosi nuoruudestani (nuoruus)
Copycat (agorafobia)
Sylvia (kaksisuuntainen mieleialahäiriö)
Hevoskuiskaaja (kaksisuuntainen mielialahäiriö)
Tunnit (masennus)Revolutionary road (masennus)
Richard Nixonin salamurha (masennus)
Psyko (dissosiaatio)Fight Club (dissosiaatio)
Me myself and Irene (dissosiaatio)
Hide and seek (dissosiaatio)
Vaarallinen suhde (persoonallisuushäiriö)
Lentäjä (pakko-oireinen häiriö)
K-Pax (pakko-oireinen häiriö)
Perhosvaikutus 1
Vihreä maili
Good will hunting (nuoruus, elämänhallinta)
Awakenings (sekalaista)
Rain man (autismi)
Paha aavistus
Woodsman (pedofilia)
Pahat pojat
Crazy in love (asperger)
Donnie Darko (skitsofrenia)
Reign over me (masennus)
Gilbert Grape (kehitysvammaisuus,perhesuhteet)
Little miss sunshine (masennus, toipumista)
Terapian tarpeessa 1 & 2
Älä sano sanaakaan
Phonebooth
Cassandra's dream (paniikkimainen,itsemurha)
12 apinaa
Silent fall (autistinen poika)
Chapter 27 (pakkomielteinen murha)
Unelmien sielunmessu (huumeet ja lopussa katkaisuhoidossa)
Beck: poika lasipallossa (autistinen poika)
Wallander: salaisuus
Lilja 4 ever (raaka kuvaus, masennus)
Koirankynnen leikkaaja (sodassa haavoittunut)
Kalteva torni
Martian child (poika luulee olevansa marsista)
Hiiriä ja ihmisiä (kehitysvammaisuus ja ystävyys)
The Big White (touretten syndrooma)
virgin suicides (nuoret tytöt ja itsemurha)
Koti-ikävä (nuoret psyk.sairaalassa)
Kolmetoista (viiltelyä)
Kuudes aisti (nuori poika näkee kuolleita)
The machinist
Hannibal 1 & 2
Breaking the wave
Dancing in the darkI
diootit (yhteiskunta)
Elämä on ihanaa (pakko-oireinen häiriö)
Irwin (päihteet)
Birdy (sodasta toipumista)
Crash (fetissi)
Mulholland drive (muistinsa menettänyt)
The Sooloist (skitsofrenia)
Piina
Trainspotting (päihteet)
An American crime (väkivalta, sadismi)

Psykoosi

2009-08-10T06:19:00.000-07:00

Kirjoitan tänään lyhyen kuvauksen siitä mitä psykoosi tarkoittaa.

Psykoosi tarkoittaa todellisuudentajun pettämistä. Psykoottinen ihminen ei täysin erota mikä on oman mielen ja aivojen tuottamaa ja mikä on itsen ulkopuolista todellisuutta.

Tunnettuja psykoottisia häiriöitä - sairauksia ovat skitsofrenia ja delirium tremens (juoppohulluus). Psykoottisia vaiheita tai oireita voi kuitenkin esiintyä myös vakavissa masennustiloissa, manioissa, vanhusten dementioissa, päihteidenkäytön ja vaikeiden somaattisten sairauksien yhteydessä. Myös erilaisissa vaikeiden traumaattisten kokemusten seurauksina syntyneissä traumaperäisissä stressihäiriöissä voi esiintyä ohimeneviä tiloja, jotka muistuttavat psykoottisia kokemuksia. Psykoottisuus voi johtua myös somaattisesta sairaudesta.

Delirium tremens, mania, synnytyksen jälkeinen masennus ja stressihäiriö tullaan käsittelemään tässä blogissa myöhemmin.

Termiä psykoosi käytetään joskus synonyyminä termille mielisairaus.Psykoosit ovat yksi ryhmä monien psykiatristen sairauksien joukossa.

Häiritsevinä oireina mm.:
Aistiharhat eli hallusinaatiot.Ihminen esimerkiksi kuulee ääniä tai näkee näkyjä, joita muut eivät kuule tai näe.
Harhaluulot eli deluusiot. Ihminen esimerkiksi kuvittelee saavansa henkilökohtaisia viestejä televisiosta tai radion välityksellä, ihminen uskoo muiden voivan lukea hänen ajatuksiaan tai ihminen kokee aiheettomasti itseään vainottavan tai henkeään uhattavan.

Psykoottinen kokee edellä mainitut oireet täytenä totena. Usein psykoottinen ihminen ei pidä itseään sairaana, eli on sairaudentunnoton.

Psykoosin kokemusta on vaikea ymmärtää sellaisen henkilön, joka ei ole ollut psykoottinen, mutta joskus sen oireita on kuvattu kuin uniksi, jotka nähtynä tuntuvat täysin tosilta.

Psykoottinen häiriö ei välttämättä vaikuta kaikkeen psyykkiseen toimintaan, joten joillakin elämän alueilla henkilö voi suoriutua normaalilla tavalla. Lapsuuden ja nuoruusiän psykoosit saatetaan sekoittaa autismin tai aspergerin oireisiin.

Psykooseja hoidetaan mm. antipsykoottisilla lääkkeillä, terapioilla ja kuntoutuksella.

Lisää tietoa skitsofreniasta: http://www.elamaok.fi/Default.aspx?id=1608

Lähteet: poliklinikka.fi

Ahdistuneisuushäiriöt ja sosiaalisten tilanteiden pelko

2009-08-01T23:48:00.000-07:00

Tänään pohdin hieman ahdistuneisuushäiriöitä pyrkimyksenä eroittaa ns. elämään kuuluva "normaali" ahdistus pitkäkestoisesta ahdistuneisuushäiriöstä, jonka vaikutukset saattavat olla kovinkin rankkoja.

Ahdistuneisuushäiriöiksi kutsutaan sellaisia psykiatrisia häiriöitä, joissa keskeisiä oireita ovat ahdistuneisuus, jännittyneisyys ja pelko. Ahdistuneisuushäiriöissä ihmisen todellisuudentaju useimmiten säilyy.

Neljäsosa väestöstä kärsii jostain ahdistuneisuushäiriöstä jossain elämänsä vaiheessa.Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ja selvästi normaalia elämää haittaavaa ahdistusta.

Ahdistuneisuushäiriöitä kutsutaan myös neuroottisiksi häiriöiksi tai neurooseiksi, vaikkakin psykiatriassa neuroosi-käsitteen käyttö huomattavasti vähentynyt.

Ahdistushäiriöihin liittyy yleensä "autonomisen hermoston oireita", joita ovat muun muassa seuraavat:

hikoilu
sydämentykytys
hengenahdistus, ilman loppumisen tunne
huimaus
pahoinvointi
vatsaoireet
ahdistava tunne rinnassa
tihentynyt virtsaamisen tarve
unettomuus

Ahdistuneisuushäiriöiden syitä ei tiedetä. Ahdistusdiagnoosi muuttuu usein vuosien varrella depressiodiagnoosiksi eli ihminen saattaa päästä eroon ahdistuksesta, mutta sairastuu masennukseen.Tämä saattaa johtua siitä, että ahdistuksen hoidossa yleisesti käytettävät bentsodiatsepiinit (opamox,diapam) voivat aiheuttaa masennusta.

Alkoholin liikakäytön on todettu aiheuttavan ahdistuneisuushäiriöitä. Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisia myös muita psyykkisiä sairauksia sairastavilla.

Yleisemmät ahdistuneisuushäiriöt ovat jo aiemmin tässä blogissa aiemmin käsitelty paniikkihäiriö sekä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö,sosiaalisten tilanteiden pelko ja muut fobiat sekä pakko-oireinen häiriö.

Keskityn tänään sosiaalisten tilanteiden pelkoon eli antrofobiaan. Muihin ahdistuneisuushäiriöihin palaan myöhemmin blogikirjoituksissani.

Mikä on sosiaalisten tilanteiden pelko?

Lääketiede asettaa sosiaalisten tilanteiden pelko-diagnnoosin seuraavasti:

henkilöllä on voimakas ja jatkuva pelko sellaisia tilanteita kohtaan, joissa hän joutuu kohtaamaan vieraita ihmisiä tai joutuu arvostelun kohteeksi
hän pelkää ahdistuneisuutensa näkymistä tai tekevänsä jotain hävettävää
ahdistuneisuus toistuu lähes aina tietyissä sosiaalisissa tilanteissa ja se saattaa saavuttaa paniikkikohtauksen asteen
henkilö ymmärtää pelkonsa olevan aiheetonta ja liiallista.
hän välttelee pelkäämiään tilanteita tai menee niihin väkisin kokien voimakasta ahdistusta ja kärsimystä

Esimerkkejä pelottavista tilanteista:

Itsensä esittely uusille ihmisille
Oleminen muiden huomion kohteena
Muiden kiusoittelu ja kritiikki
Arvovaltaisten henkilöiden kohtaaminen
Kevyt jutustelu (esim. kutsuilla)
Kiertävä puheenvuoro (esim. seminaareissa)
Julkinen esiintyminen
Nimen kirjoittaminen muiden katsoessa
Asioiden hoito puhelimessa vieraiden ihmisten kanssa
Yleisen WC:n käyttö
Ruokailu muiden kanssa, "kahvikuppineuroosi"

Yleisimmin häiriö alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa. Lievemmissä tapauksissa pelko liittyy vain joihinkin harvoihin tilanteisiin, se ei leimaa elämää ja aiheuttaa vain kohtalaista haittaa esim. urakehitykselle työssä.

Laaja-alainen sosiaalisten tilanteiden pelko haittaa lähes kaikkia ihmissuhteita ja hoitamattomana voi johtaa syvään masennukseen, päihdeongelmiin tai itsemurhaan. Laaja-alaisille peloille saattaa olla tyypillistä varhainen alkamisikä ja voimakkaampi perinnöllisyys.

Vaikea sosiaalinen pelokkuus alkaa yleisimmin 15-20 v. iässä, usein jo aiemmin on ollut nähtävissä ujoutta ja lieviä pelko-oireita. Moni aikuispotilas muistaa häiriön alkuvaiheen ja siihen liittyvän nolon tilanteen tai nöyryytetyksi tulemisen.

Monet vaikeastakin sosiaalisesta pelosta kärsivät ajattelevat kyseessä olevan vain ujouden, t.s. luonteenpiirteen, johon ei hoidolla voida vaikuttaa. Toisaalta potilaat usein häpeävät oireitaan eivätkä uskalla kertoa niistä edes lääkärille. Suurin osa potilaista tuleekin hoitoon vasta, kun mukana on masennusta, epäonnistumista työssä ja ihmissuhteissa tai alkoholi- tai lääkeongelma. Näissä tilanteissa pelon tunnustaminen olisi aina ensiarvoisen tärkeää.

Korostunut ujous voi olla nuorella kehitysvaiheeseen liittyvä, ohimenevä ilmiö, vaikka voikin haitata esim. parisuhteen aloittamista tai selviytymistä opiskelussa tai työuralla. Ujoutta ei luokitella ahdistuneisuushäiriöksi, mutta ahdistavassa tai traumaattisessa elämänvaiheessa siitä voi kehittyä varsinainen sosiaalisten tilanteiden pelko.

Sosiaalisesti pelokkaat henkilöt kärsivät yksin ja hiljaa. Usein sosiaalinen tukiverkko on heikko ja apuakin lähdetään hakemaan vasta viime hädässä. Pitkään jatkunut tilanne pahentaa usein noidankehämäisesti itseään, tilanteiden välttely estää myönteisten kokemusten karttumisen ja ajatukset omasta huonommuudesta tuntuvat saavan lisää vahvistusta.

Psykoterapia, käyttäytymisteorioihin ja kognitiiviseen psykologiaan perustuvat terapiat ovat useissa laajoissa tutkimuksissa osoitettu hyödyllisiksi sosiaalisten pelkojen hoidossa.

Pelkojen hoidossa lyhytterapia pyritään pitämään hyvin jäsennettynä ja tavoitehakuisena. Tyypillisimmät pelottavat tilanteet luetteloidaan ja järjestetään helpoimmasta vaikeampaan. Tilanteissa aktivoituvat automaattiset ajatukset jäsennetään lauseiksi ja tarkastellaan niiden todenmukaisuutta ja ajattelutavan säilyttämisen tai muuttamisen hyötyjä ja haittoja. Tässä käytetään apuna kirjallisia kotitehtäviä esim. edellisen viikon jännittäviin tilanteisiin liittyen.

Lääkehoitona käytetään mm. beettasalpaajia,masennuksen hoitoon tarkoitteuja lääkkeitä j arauhoittavia lääkkeitä.

Lievä jännitys ja perhoset vatsassa kuuluvat elämään. Vaativissa tilanteissa rutiinit, harjoittelu ja oikeat asenteet usein riittävät. Muutamalla prosentilla ihmisistä jännittäminen muuttuu keskeiseksi osaksi elämää, jatkuvaksi taakaksi, joka rajoittaa kaikkea tekemistä, saattaa vaikeuttaa työelämää tai ihmissuhteita tai johtaa masennukseen tai päihdeongelmiin.

Lähteet: wikipedia,Jukka Turtonen GlaxoSmithKline,introspekt

Nukkuminen

2009-07-27T09:56:00.000-07:00

Sleep is the golden chain that ties health and our bodies together
T.Dekker

Tämä sananlasku on mielestäni aika hieno kuvaamaan nukkumisen tärkeyttä. Suomennettuna hieman kömpelösti: nukkuminen on kultainen ketju, joka sitoo meidän terveyden ja ruumimme yhteen.

Minua on kovasti kiinnostanut ns. unityön käsite. Unet kertovat symbolikielellä meistä itsestämme, kokemuksistamme ja elämäntilanteestamme. Unien aineisto on yhteydessä ajankohtaisiin elämäntilanteisiin ja tapahtumiin, huolenaiheisiin ja toiveisiin. Unet täydentävät ja tasapainottavat valve-elämässä koettua. Uni on kuin sisäinen peili, joka asettaa meidät silmätysten oman itsemme kanssa. Unessa ihminen näkee itsensä rehellisemmin, puolustuskeinoista riippumatta, mikä ei ole valvetilassa mahdollista.

Unityö on itsemme syvimpien voimien kuuntelemista. Unien tehtävä on tasapainottaa ja ohjata ihmistä luonnollisesti ja lempeästi sisältä käsin kohti todellista aitoa itseä. Vaikka tietyt teemat ja symbolit toistuvat hyvin samankaltaisina ihmisten unissa, tarvitaan unennäkijän omaa panosta, jotta unen ajankohtainen ja elämänhistoriallinen merkitys selviäisi. Näin kirjoittavat psykoterapeutit Lindholm-Kärki ja Paloheimo A-klinikkasäätiön verkkosivuilla.

Jokainen muistettu uni on kutsu emotionaalisesti parantavaan kokemukseen, elämään, jossa ihminen on aidosti suhteessa itseensä ja läheisiinsä. Olisi sääli olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Myös pelätyt painajaisunet pyrkivät hyvään. Ne kertovat meille peloistamme ja pakottavat meidät kiinnittämään huomiota laiminlyötyihin puoliin itsessämme ja elämässämme.

Omia unia voisi tämän mukaan pohtia ja ehkä unien pohdinta auttaisi meitä oivaltamaan ja ymmärtämään laajemmin tai syvällisemmi elämässämme tapahtuvia asioita ja ilmiöitä.

Blogin otsikkona on nukkuminen ja tarkoitukseni on kirjoittaa hieman unihäiriöistä ja levottomista jaloista.

Unihäiriöistä:

Normaalioloissa terveen aikuisen pitäisi nukahtaa melko nopeasti, alle 20 minuutissa nukkumaan käymisestä. Tässä lienee kuitenkin yksilöllisillä ja tottumiskysymyksillä vaikutusta.

Unihäiriöiden tuntomerkkejä:
· nukahtamisvaikeudet
· tilapäinen ja pitkäaikainen unettomuus
· uni-valverytmin häiriöt
· unen heikkolaatuisuus
· uniapnea
· levottomat jalat
· narkolepsia
· kuorsaaminen
· jatkuva kipu
· raskaus
· vaihdevuodet
· yöllinen virtsaamisentarve

Vaikutukset näkyvät muun muassa henkisten toimintojen ja vireyden heikkenemisenä, työkyvyn alentumisena ja elämänlaadun huonontumisena kokonaisuudessaan. : mm.ajattelu, keskittymiskyky ja muisti kärsivät unihäiriöiden johdosta.

Ihmiset käyttävät paljon erilaisia stimulantteja, jotka osaltaan häiritsevät unta. Mainittakoon alkoholi yhtenä tärkeänä.

Myös henkinen stressi pitää stressihormonien tason korkeana ja vaikeuttaa rentoutumista. Stressiä aiheuttavat myös suuret elämänmuutokset, suru tai huoli tulevaisuudesta. Psykiatrisista syistä masennus on tavallisin uniongelmien syy.

Keinoja?

Älä käytä alkoholia "unilääkkeenä". Siitä saatu apu on näennäistä ja vain pahentaa unettomuuskierrettä.

Kokeile rentoutuskasettien kuuntelemista. Rentoutuminen voi auttaa nukahtamaan tai ainakin lepäämään paremmin valveilla.

Jos uni ei tule, lue jotakin, mikä ei ole liian jännittävää.

Jos heräät yöllä etkä heti saa unta, voi kestää muutaman tunnin ennen kuin nukahtaminen taas onnistuu. Ilmiö on normaali ja liittyy niin sanottuun "sisäiseen kelloon".

Älä nuku yli tuntia päivällä. Se vie yöunet.

Älä turvaudu lääkkeisiin kuin väliaikaisesti. Yli kolmen viikon säännöllinen "pamien" syönti unen saamiseksi aiheuttaa unettomuutta, nukahtamisvaikeuksia ja katkonaista yöunta. Se huonontaa mieleenpainamiskykyä ja lisää ahdistuneisuutta valveilla ollessa. (Holopainen,Järvenpään sosiaalisairaala)

Levottomat jalat:

tarve liikutella jalkoja, johon liittyy tai sen aiheuttaa epämukava tai epämiellyttävä tunne jaloissa
liikuttelutarve tai jalkojen epämiellyttävät tuntemukset alkavat tai pahenevat paikallaan ollessa
jalkojen liikuttelutarve tai epämiellyttävät tuntemukset lievittyvät osittain tai kokonaan liikuttelulla
oireita esiintyy eniten illalla ja yöllä

Taustalla on keskushermoston tiettyjen välittäjäaineiden vajaus. Erityisesti aivojen dopamiiniaineenvaihdunnan ja rauta-aineenvaihdunnan häiriöiden arvellaan liittyvän levottomat jalat -oireyhtymään. Oireilun on todettu liittyvän myös seuraaviin sairauksiin: munuaisten vajaatoiminta, nivelreuma, anemia, diabetes ja uniapnea. Lisäksi oireita esiintyy usein raskauden aikana.

Kahvi, alkoholi ja tupakointi voivat lisätä oireita, joten näiden käytön vähentäminen tai lopettaminen voi auttaa. Lääkitys (aivojen dopamiinijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet ja rautalääkkeet) voivat auttaa myös. Tila ei ole vaarallinen, mutta oireet voivat rajoittaa kovasti toimintoja ja alentaa elämänlaatua.

Tee Unijukan tietovisa: http://terveysnetti.turkuamk.fi/nuorisonetti/uni/unitietovisa.htm

Käy katsomassa Suomen uniryhmäforum: http://siivola.org/surf/

Lähteet:
http://www.a-klinikka.fi/tiimi/arkisto/2003/3403/uni.html

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,3727,5601

http://www.poliklinikka.fi/?page=3439280

http://terveysnetti.turkuamk.fi/nuorisonetti/uni/uni_valikko.htm

http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut/241-alkoholi-ja-uni

Kuinka Mielenterveysosaamisen ajokorttia pääsee suorittamaan?

2009-07-26T11:23:00.000-07:00

Koulutus pyörähtää käyntiin syksyllä. Kannattaa katsoa http://www.pirko.fi/ ja sieltä Aikuisopiston sivuja.

Vastaan kaikkiin kyselyihin, joten minulle voi lähettää asiasta myös sähköpostia: katri.pihlaja@pirko.fi

EU:n tuulia mielenterveyden saralla:
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo96138.pdf

Kiitokset toimittaja Kanniselle Tamperelaisesta

2009-07-24T23:48:00.000-07:00

Sain mahdollisuuden kertoa Tamperelaisen palstalla Mielenterveysosaajan ajokorttikoulutuksesta ja tässä linkki oheiseen juttuun:

http://www.tamperelainen.fi/Paikallisuutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Koulutuksella-rohkeutta-puuttua-tyokaverin-alakuloon

Olisin kiitollinen, jos viitsisitte kommentoida ja kenties esittää näkemyksiänne ko. koulutusten tarpeellisuudesta.

Liikunnasta apua mielenterveyteen?

2009-07-21T11:16:00.000-07:00

Tutkimuksissa ei ole saatu selvää näyttöä siitä, että liikunnan teholla olisi vaikutusta mielen hyvinvointiin. Tärkeämpää näyttäisi olevan liikuntakertojen määrä. Jotta henkilön psyykkinen hyvinvointi kohenisi liikunnalla, hänen tulee kokea toiminta sekä liikunnaksi että hyvinvointia edistäväksi.

Tutkimusten mukaan mielenterveyttä kohentavan liikunnan ei tarvitse olla aerobista liikuntaa. Jo alhaisella intensiteetillä suoritetulla liikunnalla, esimerkiksi pentaquen pelaamisella ryhmässä, voi olla positiivisia vaikutuksia psyykkiseen terveyteen.

Masennuksen hoidossa anaerobisella liikunnalla on saatu aikaan yhtä hyvät tulokset kuin aerobisellakin liikunnalla. Tämä on tärkeä havainto, sillä mielenterveyskuntoutujien keskuudessa liian rasittavaa liikuntaa ei yleensä harrasteta mielellään.

Erään tutkimuksen mukaan liikunnan tulisi olla aerobista ja intensiivistä, kilpailua kaihtavaa, säännönmukaista ja rytmistä, jotta se vähentäisi stressiä. Hyviä liikuntamuotoja ovat siis esimerkiksi sauvakävely ja aerobic.

Stressiä sen sijaan eivät vähentäisi esimerkiksi nyrkkeily ja jooga. Toisaalta kilpailullinen liikunta on psyykkisesti tärkeää niille,jotka ovat tottuneet sitä harrastamaan.

Itsetuntemuksen kohentamiseen uskotaan parhaiten sopivan kuntosaliharjoittelu,koska se vaikuttaa nopeasti tuntemukseen, miltä oma keho tuntuu ja miten se toimii. Iäkkäillä mieliala on saatu kohoamaan enemmän kuntosaliharjoittelun ja aerobisen liikunnan yhdistämisellä.

Ryhmässä tapahtuvan virkistysliikunnan ja -toiminnan oletetaan olevan hyödyllistä mielialan kohoamiselle ja sosiaalisuudelle. Mielenterveyskuntoutujille,jotka usein ovat yksinäisiä ryhmäliikunta luo tärkeitä sosiaalisia kontakteja sekä ajanvietettä, olipa kyseessä sitten kuntosaliharjoittelu tai leikkimielinen mölkkypeli.

Selvimmät liikunnan positiiviset vaikutukset mielenterveyteen ovat tulleet esille teholtaan kohtalaisella liikunnalla, joka on kestänyt 20–60 minuuttia. Tutkimukset osoittavat myös, että 30 minuuttia päivässä kestävä liikunta parantaa mielialaa enemmän kuin kolmessa eri kymmenen minuutin osiossa suoritettu liikunta.

Olen listannut alle säännöllisen liikunnan vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin:

Ahdistuneisuus ja masennus vähenevät

Itsearvostus kohoaa
huomaa pystyvänsä ja osaavansa

Mieli piristyy ja virkistyy
stressi, kiire, murheet yms. unohtuvat

Oman kehon tuntemus lisääntyy

Kyky erottaa jännittynyt ja rento keho kehittyy
rentoutuminen tehostuu

Univaikeuksista kärsivillä liikunta helpottaa unen saantia ja unen laatua

Antaa uusia kokemuksia ja elämyksiä

Sosiaalisten suhteiden ylläpito

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta paranee
syketaso alenee
sydämelle jää kapasiteettia yllättäviin tilanteisiin
ääreisverenkierto paranee ,verenpaine laskee

Keuhkojen toiminta taloudellistuu
hengästyminen fyysisessä rasituksessa vähenee
hengitys syvenee tihentymisen sijaan levossa ja rasituksessa
palautuminen rasituksen jälkeen nopeutuu

Lihaskunto kasvaa
lihakset jaksavat toimia pitempään
lihastasapaino paranee, hyvä ryhti
nivelet voivat hyvin
pelivaraa yllättävissä tilanteissa
ihminen säilyy hyväkuntoisena pitempään
arkipäivän askareet onnistuvat helpommin

Energiankulutus kasvaa
lihaskudos kuluttaa enemmän kuin rasvakudos
liikunta hyvä apu painonhallintaan

Liikunta vähentää mm.
liikapainon
osteoporoosin
sepelvaltimotaudin
Tyypin 2 -diabeteksen vaaraa
Liikunnalla on merkittävä osuus sairauksien kuntoutuksessa

Lähteet:http://www.mtkl.fi/@Bin/285221/Liikunta+ja+mielenterveys+netti.pdf

Persoonallisuushäiriöistä

2009-07-19T23:07:00.000-07:00

Törmäämme usein mm, väkivaltauutisointien yhteydessä käsitteisiin persoonallisuushäiriö, psykopatia ja sosiopatia. On ihmisiä, jotka toimivat rikollisella tavalla, yhteiskuntaan ja lähisuhteisiin liittyen sopimattomalla tavalla jne. Kirjoitan tänään hieman persoonallisuushäiriöstä.

Persoonallisuushäiriöt ovat pitkäaikaisia mielenterveyden häiriöitä. Tullakseen diagnosoiduksi persoonallisuushäiriöiseksi henkilön oman käyttäytymismallin täytyy aiheuttaa huomattavaa ahdistusta tai selkeää heikkenemistä henkilökohtaisissa, sosiaalisissa suhteissa tai työtilanteissa.

Persoonallisuushäiriöiden aiheuttajaksi epäillään lapsuuden ympäristötekijöiden, perinnöllisyyden ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Usein persoonallisuushäiriöt liittyvät lapsuuden kehitysympäristöön. Taustalla on yleensä pitkäaikainen lasta vahingoittava ympäristö. Välinpitämättömyyteen, huolenpidon puutteseen, väkivaltaisuuteen, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja rikollisuuteen liittyy persoonallisuushäiriöihin sairastumisen riskiä. Myös vanhempien päihdeongelmat ja vakavat käyttäytymisen häiriöt liittyvät häiriöiden kehittymiseen.

Myös perinnöllisyydellä on merkityksensä persoonallisuushäiriöiden synnyssä. Ainakin epäsosiaalisen, tunne-elämältään epävakaan ja huomionhakuisen persoonallisuuden taustalla on havaittu olevan perinnöllisiä tekijöitä. Persoonallisuushäiriöiden kehittymiselle olennaisinta näyttää olevan lapsuuden kehitysympäristö, perinnöllisyydellä on kuitenkin oma osuutensa kokonaisuudessa.On joitain biologisia tekijöitä, joilla on havaittu olevan yhteyttä persoonallisuushäiriöiden kanssa. Esimerkiksi epäsosiaalisilla on havaittu aivojen kuorikerroksen supistumaa ja imulsiivisilla mm. kohonneita testosteronin arvoja.

Raja persoonallisuushäiriöisen ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva. Useimmilla psyykkisesti terveillä ihmisillä saattaa ilmetä etenkin stressitilanteissa eri persoonallisuushäiriöille ominaisia tapoja kokea tai käyttäytyä.

Persoonallisuushäiriöissä nämä tavat ja käytös ovat kuitenkin luonteeltaan jäykempiä ja itsepäisempiä. Persoonallisuushäiriöille ominaiset käytöstavat ymmärretään henkilön keinoina hallita tai välttää yksinäisyyteen tai ihmissuhteisiin liittyviä ahdistavia mielikuvia ja tunteita.

Suomessa persoonallisuushäiriöt jaetaan seuraavasti:

Epäluuloinen persoonallisuus
Eristäytyvä persoonallisuus
Epäsosiaalinen persoonallisuus
Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus
Huomionhakuinen persoonallisuus
Vaativa persoonallisuus
Estynyt persoonallisuus
Riippuvainen persoonallisuus
Muut määritellyt persoonallisuushäiriöt
Sekamuotoiset ja muut persoonallisuushäiriöt
Pitkäaikaiset persoonallisuuden muutokset

Kaikilla näillä persoonallisuushäiriöillä on tarkat diagnoosivaatimukset, eikä niitä koskaan voida asettaa vähäisin perustein.

Miten persoonallisuushäiriöt näkyvät?

Kokemukset ja käyttäytyminen eroavat selvästi kyseessä olevan henkilön kulttuurin odotuksista.

Oman itsensä, muiden ihmisten ja tapahtumien havainnointiin ja tulkintaan liittyviä ongelmia
tunneperäisten reaktioiden vaihtelut ja epävakaus
ihmisten välisessä toimintakyvyissä on häiriöitä
impulssien hallinta on huonoa
käytös on joustamatonta ja aiheuttaa jatkuvasti harmia/ongelmia henkilökohtaisissa ja sosiaalisissa tilanteissa mm. työssä ja tämä taas aiheuttaa ahdistusta ja toimintakyvyn laskua em. tilanteissa

Eri persoonallisuushäiriötyyppien mukaisesti:

Epäluuloisessa persoonallisuushäiriössä on luonteenomaista epäluuloisuus, ylenmääräinen herkkyys takaiskuille, kyvyttömyys antaa anteeksi ja taipumus tulkita toisten ystävällisetkin teot vihamielisiksi tai halveksiviksi. Myös toistuvia perusteettomia uskottomuusepäilyksiä saattaa esiintyä, samoin liiallista itsekeskeisyyttä ja omahyväisyyttä. Epäluuloisesta persoonallisuudesta kärsivät saattavat puolustaa omia oikeuksiaan taistelunhaluisesti ottamatta huomioon kokonaistilannetta.
Eristäytyvässä eli skitsoidissa persoonallisuudessa henkilö vetäytyy pois tunnepitoisista, sosiaalisista ja muista suhteista esimerkiksi mielikuvitukseen, yksinäisiin harrastuksiin ja itsetutkiskeluun. Myös kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvää voi olla rajoittunutta. Henkilön tunne-elämä on usein kylmää ja etäistä. Kyky ilmaista omia tunteitaan voi olla puuttellinen.
Epäsosiaalinen persoonallisuus. Tässä häiriössä ominaista on piittaamattomuus sosiaalisista velvollisuuksista ja välinpitämättömyys toisten tunteita kohtaan. Vallitsevien sääntöjen ja käyttäytymisen välillä on karkea epäsuhta. Yleensä rangaistuksilla ei voi helposti muuttaa tällaista käyttäytymistä. Turhautumista, aggressiivisuutta ja väkivaltaa esiintyy näillä henkilöillä. Myös kestävien ihmissuhteiden pitäminen voi olla vaikeaa. Usein heillä on lapsuudessa ja nuoruusiässä jatkuvaa ärtyvyyttä ja käytöshäiriö.
Tunne-elämältään epävakaalle persoonallisuudelle ominaista on oikukas ennalta arvaamaton mielialan vaihtelu ja taipumus toimia hetken mielijohteesta harkitsematta seurauksia. Käytös on purkauksellista. Tällaiset henkilöt ovat usein taipuvaisia riitaisuuteen muiden ihmisten kanssa.
Huomionhakuinen persoonallisuus. Tälle persoonallisuushäiriölle on ominaista teatraalinen esiintyminen ja tunteiden liioitteleva ilmaiseminen. He ovat usein herkästi alttiita ympäristön vaikutteille. Ominaista on myös jatkuva huomion keskipisteeksi pyrkiminen. Henkilöt voivat olla epäasianmukaisesti vietteleviä ja heillä voi olla liiallinen huoli omasta viehätysvoimastaan. He ovat usein herkkiä loukkaantumaan ja etsivät jatkuvasti huomita ja arvonantoa.
Vaativasta persoonallisuudesta kärsivä on täydellisyyttä tavoitteleva, liian tunnollinen ja pikkutarkka. Tälle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä ajatella asioiden yksityiskohtia, sääntöjä, listoja, järjestystä, organisaatiota ja aikatauluja. Asioista on jatkuva huoli ja epäily.
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä usein pelkää ja jännittää jatkuvasti. Hänen itsetuntonsa on huono kelvollisuuttansa, viehättävyyttänsä ja arvostustansa kohtaan. Hän kaipaa jatkuvasti hyväksyntää ja kiintymystä eikä kestä hylkäämistä tai arvostelua. Hän saattaa välttää joitain toimintoja välttääkseen vaaroja tai uhkia. Hän pelkää kritiikkiä, paheksuntaa ja torjutuksi tulemista ja välttää elämäntilanteita, joissa voi joutua sellaista kohtaamaan.
Riippuvainen eli passiivinen persoonallisuus. Tällaiset henkilöt haluavat tukeutua muihin ihmisiin suurissa ja pienissä elämäänsä koskevissa ratkaisuissa. He myöntyvät kohtuuttomasti muiden ihmisten toiveisiin ja eivät itse esitä pienintäkään toivetta sellaiselle henkilölle, josta on riippuvainen. Henkilöt tuntevat usein olevansa avuttomia yksin ollessaan ja pelkäävätkin yksin jäämistä kohtuuttomasti. Heillä on suuria vaikeuksia tehdä jokapäiväisiä päätöksiä itsenäisesti.

Nämä ongelmat, oireet käytösongelmat ilmenevät monella eri tavalla, ihmisestä riippuen. Persoonallisuushäiriöissä on kulttuurisia ja alueellisia eroja. Yhtä kaikki kehitys/tila on syntynyt lapsuudessa ja nuoruudessa.

Hoito?

Persoonallisuushäiriöt ovat hyvin vaikeahoitoisia. Häiriöt ovat pitkäkestoisia ja juurtuneita käyttäytymismalleja. Persoonallisuushäiriöinen pitää käyttäytymistapojaan usein osana itseään eikä ole valmis luopumaan niistä vaikka persoonallisuushäiriöstä aiheutuva haitta olisikin ilmeinen.

Persoonallisuushäiriöiden haitoissa on paljon yksilökohtaisia eroavaisuuksia ja hoitomotivaatiossa on siksikin suuria vaihteluja.Persoonallisuushäiriön hoitoon käytetään monenlaista psykososiaalista ja psykoterapeuttista hoitoa. Lääkehoitoa käytetään oirekuvan mukaisesti.

Suosittelen luettavaksi seuraavaa: http://www.jormatahka.com/hoito.htm

Lähteet: wikipedia, poliklinikka.fi

Maskeerattu masennus

2009-07-15T00:20:00.000-07:00

Arviolta kolmasosassa terveyskeskuskäyntejä on taustalla jokin mielenterveysongelma.
Korkeintaan 5 % ilmoittaa käynnin syyksi mielenterveyteen liittyviä tekijöitä. Useimmat kävijät ilmoittavat tulosyyksi fyysisiä vaivoja, joihin he toivovat saavansa konkreettista apua.

Depressiotiloista, joissa dominoivina ovat somaattiset, fyysiset oireet, käytetään myös nimitystä
maskeerattu depressio tai piilomasennus. Depressiivisten ihmisten kuvailemia somaattisia oireita ovat väsymys, huimaus, särkytilat,ruuansulatushäiriöt, niska- ja selkäkivut sekä rintakivut.

Havaitsemalla ja huomioimalla ennakoivia oireita sekä tunnistamalla somaattisten sairauksien, psykosomaattisten reaktioiden ja psykososiaalisten ongelmien välisiä yhteyksiä voitaisiin tutkijoiden mukaan merkittävästi vähentää vaikeiden depressioiden ja itsemurhien määrää perusterveydenhuollon asiakkailla. Puhumattakaan terveydenhuollon resurssien säästöstä, kun ihmiset saisivat apua tarvitsemaansa ongelmaan.

Sanojen selityksiä (hyvin lyhyesti):
Somaattinen = fyysinen
Psykosomaattinen = psyykkinen ongelma purkautuu elimellisinä oireina
Psykososiaalinen= psyykkinen termin sijaan käytetty, jolloin merkitystä halutaan laajentaa sosiaalisen puolelle

Lähteet:
http://www.uku.fi/vaitokset/2003/isbn951-781-357-0.pdf
http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/605FE509-F64B-45B7-BE0B-B37BFD9D2EF2/0/074weckroth.pdf

Ammattitaidottomuutta - välinpitämättömyyttä?

2009-07-13T00:31:00.000-07:00

Ainakin hoitoalalla koulutuksessa ja toiminnassa painotetaan holistista näkemystä.

Ihminen tulee kohdata kokonaisuutena huomioiden hänen tilanteensa monelta kannalta katsoen, johon vaikuttavat fyysisen ja henkisen voinnin lisäksi myös ympäristöön ja esim. taloudelliseen tilanteeseen liittyvät asiat.

Tämä tarkoittaa siis ideaalissa toiminnassa sitä, että me emme tarkastele vain sitä asiaa, jonka vuoksi ihminen on tullut palvelujen piiriin vaan huomioimme hänen kokonaistilanteensa.

Aamulehdessä oli 12.7.09 anonyymi kirjoitus tilanteesta, jossa kirjoittajan kumppani oli hukkunut heidän kotirantaansa. Siinä kerrottiin tapahtumien kulusta, kuinka hän soitti apua paikalle, mitä tapahtui kun kumppani naarattiin vedestä ylös, miten asiat etenivät sen jälkeen byrokratian yms. käytännön hautajaisjärjestelyjen, perinnönjaon yms. suhteen.

Reagoin tässä kirjoituksessa etenkin sellaiseen kohtaan, jossa sureva kirjoittaja toteaa, ettei hän saanut mistään henkiseen kipuunsa apua, kukaan ei tarjonnut mitään apua eikä asiasta puhuttu ollenkaan! Muisteli kirjoiotuksessaan palomiesten heittäneen hurttia huumoria tilanteessa, jossa toisen omainen makaa kuolleena maassa.

Tämä on holisitisen näkemyksen mukaan juurikin täysin päinvastaista toimintaa.
Sillä ei liene merkitystä tässä kohtaa onko vammaistyöhön, ensihoitoon vaiko mielenterveyteen erikoistunut hoitaja, lääkäri, sossu tai vaikkapa palomies tai poliisi - kaikkien näiden ammattikuntien koulutukseen kuuluu akuutti - ja kriisityön perusteet. AINAKIN TEORIASSA!

Hermostun tavasta, jolla muut, kuin mielenterveystyön ammattilaiset jättävät työnsä tärkeän osuuden kokonaan tekemättä, koska eivät ehdi, osaa tai koe tarpeellisena tarjota tukea, ohjausta, keskusteluapua ja neuvontaa.

Henkistä tukea tulee antaa silloin, kun sen tarve on! Kaikilla tällaista työtä tekevillä ihmisillä tulisi olla tiedossaan paikkakuntansa avomielenterveyspalveluiden tarjonta - minne ohjata läheisensä menettänyt jne. Kaikilla tulisi olla rohkeutta ja ammattitaitoa kysyä vointia ja tarpeen mukaan antaa keskusteluapua, varmistaa että heikoilla oleva ihminen pärjää tästä eteenpäin.

Surut ja kriisit kuuluvat elämään, niistä selviydytään usein ajan kanssa ja muiden kanssaihmisten tuen avulla. Avun vastaanottaminen voi olla helpompaa ja kynnys avautua voi olla matalampi silloin kun vastapäätä on ammatti-ihminen: turvallisempaa, luottamuksellista - aitoa.

Käsittelemätön kriisi ja pitkään jatkunut suru voivat johtaa mielialan laskun myötä mm. masennustilaan ja siihen liittyen elämänlaatu voi heiketä jne. Näiden vaurioiden syntyä voisi estää puuttumalla varhain asioihin, vaikkapa tarjoten aamulehden kirjoituksen omaiselle keskusteluapua, vertaistukiryhmää, puhelinpalvelua, aikaa psykologille jne.

Sosiaali- ja terveysalalla välittäminen on työtä ja työ on välittämistä!

Epäsuorasta itsetuhosta

2009-07-08T23:31:00.000-07:00

Suomi ei johda maailman itsemurhatilastoja -Liettua johtaa ja heti perässä tulevat Unkari ja Japani, mutta meillä Suomessa tehdään n. 3 itsemurhaa per päivä ja joka päivä yksi yli 64-v päättää päivänsä oman käden kautta. Meidän maan spesialiteettina on nuorten miesten itsemurhat ja tekotapana hirttäytyminen. Afrikassa spesialiteettina on se, että he eivät tilastoi lainkaan itsemurhia.

Olen usein miettinyt, että miksi itsemurhia tekevien maiden kärkipäissä ei näy muita skandinaavisia maita ja mietin edelleen, koska asia ei valkene. Ruotsalaiset käyttävät yhtälailla päihteitä, yhteiskuntarakenne on suunnilleen samanlainen, sosiaalipolitiikkaa harjoitetaan samoilla menetelmillä jne. Kuitenkin naapurimaassa tehdään itsemurhia reilut 200 vähemmän vuodessa, kuin meillä (Suomi n. 1000 ja Ruotsi n. 800) ja väkeä siellä on enemmän.

Tänään en kuitenkaan kirjoita itsemurhista sinänsä vaan epäsuorasta itsetuhosta, itsemurhista kirjoitan myöhemmin blogissani.

Itsetuhoisuudella tarkoitetaan pyrkimystä tai käyttäytymistä, johon sisältyy henkeä uhkaavan riskin ottaminen. Epäsuora itsetuho on erittäin yleistä eikä sen päämääränä tarvitse olla itsensä vahingoittaminen tai kuolema.

Usein epäsuora itsetuhoisuus on pitkäaikaista riskikäyttäytymistä, joka lyhyellä aikavälillä tuottaa mielihyvää tai jossa riskin olemassaolosta ei olla täysin tietoisia.
Epäsuoraa itsetuhokäyttäytymistä voi liittyä esimerkiksi nautintoaineiden käyttöön, liikennekäyttäytymiseen, itsensä hoitamiseen tai moniin riskinottoa sisältäviin harrastuksiin.

Itsetuhoisuus ei sinänsä ole sairaus, vaan se on oire taustalla olevasta mielenterveyden häiriöstä. Itsetuhoisuus voi liittyä muun muassa masennukseen tai päihteiden ongelmakäyttöön. Itsetuhoinen ihminen ei yleensä kerro ajatuksistaan, jonka vuoksi niitä pitää kysyä häneltä suoraan!

Esimerkiksi, jos ylipainoinen diabeetikko ei hoida kuntoaan, huolehdi sairaudestaan - on kyse itsetuhoisesta käytöksestä. Olen työssäni tavannut monenlaisia riskien ottajia, ryypätään kunnes ollaan deliriumissa (juoppohulluus-tilassa), ei lähdetä väkivaltaisesta suhteesta tai käyttäydytään toistuvasti väkivaltaisesti jne.

Karkeasti provosoiden voisi sanoa, että kaikki tekemisemme, joka toimii meidän henkistä ja fyysistä terveyttä vastaan on jonkinasteista epäsuoraa itsetuhoa. Me toki itse puntaroimme kuinka paljon elämämme asiat saavat painoarvoa ts. mikä on meille hyväksi ja mikä pahaksi ja mikä jotakin siltä väliltä.

Lähteet: sv.wikipedia,terveysportti,kainuupiste,wikipedia

Maailmasta loppuu ilma, vesi ja maa pettää-paniikkihäiriöstä

2009-07-08T00:02:00.001-07:00

Paniikilla tarkoitetaan äkillistä voimakasta ahdistusta, pelkotilaa, jonka vallassa ihminen ei asianmukaisesti kykene hallitsemaan käyttäytymistään.

Otsikon mukaisia tuntemuksia voi toki kokea muutoinkin, kun paniikkihäiriössä, mutta ahdistuneisuushäiriöön nuo tuntemukset liittyvät vahvasti. Reilut kaksikymmentä vuotta sitten paniikkihäiriö rantautui kielenkäyttöömme ja siitä tuli jopa jonkinlainen trendi. Diagnoosi siitä tuli 1987. Se, että jokin mielenterveydenhäiriö saa julkisuutta on toisaalta myös positiivinen ilmiö. Siitä aletaan puhua, oireita aletaan tunnistamaan, hoidon vastaanottamisen kynnys madaltuu jne.

Todellisen ahdistuneisuushäiriön kanssa eläminen ei ole kuitenkaan mitenkään mediaseksikästä tai palkitsevaa. Olen ammateissani tavannut paljon ihmisiä, joilla on eriasteisena tämä häiriö ja pahimmillaan se rajoittaa elämistä niin, ettei kotoaan uskalla markettiin tarjouskahvin perään lähteä, puhumattakaan ihmissuhteiden kapenemisesta- katoamisesta. Paniikkihäiriöstä kärsii alle 5% maamme ihmisistä ja on kaksi kertaa yleisempää naisilla. Tottakai naisilla, mehän olemme se hysteerisempi sukupuoli ; )

Fyysisiä oireita voivat olla:
Käsien tärinä tai vapina
Raajojen tunnottomuus, pistely ja puutuminen
Sydämen tykytys tai kiihtynyt sydämen rytmi
Rintakipu tai puristuksen tunne rinnassa
Huimaus
Pahoinvointi
Epävarma olo, pyörtymisen tunne
Tajunnan tason häiriöt tai hämärtyminen
Epätodellisuuden tunne
Kontrollin menettämisen tai sekoamisen pelko
Kuolemanpelko

Paniikkihäiriön oireet ovat yksilöllisiä. Kaikkia luettelon oireita ei välttämättä ole. Kohtaus kestää yleensä joitakin kymmeniä minuutteja, harvemmin tunteja. Kohtaukset ovat toistuvia ja ilmenevät yleensä äkisti ja täysin odottamatta. Kohtaukset eivät ole vaarallisia.

Paniikkihäiriö on hoitamattomana vakava ja vaikea sairaus, mutta se on hoidettavissa. Paniikkihäiriö voi kestää kuukausia, jopa vuosia, riippuen siitä, kuinka ja milloin hoito aloitetaan.
Joillain oireita saattaa esiintyä kuukausien tai vuosien jaksoissa, jonka jälkeen seuraa vuosia kestävä oireeton jakso. Toisilla taas oireet pysyvät jatkuvasti samalla tasolla. On myös todisteita siitä, että ne, jotka ovat kärsineet paniikkihäiriöstä nuorina, mahdollisesti kärsivät niistä myös vanhemmalla iällä, yli 50-vuotiaana.

Miksi sitten toinen sairastuu ahdistuneisuushäiriöön ja toinen taas ei?

Sukuvika on kun rullasuksi ei luista! Perimä vaikuttaa sairastumiseen.
Paniikkihäiriön on huomattu kulkevan suvussa Sen on myös huomattu kuuluvan osana muihin perinnöllisiä oireita omaaviin sairauksiin, kuten esim. alkoholisimiin ja bipolaariseen mielialahäiriöön (ent. maanis-depressiivinen).

Täytyy muistaa, että meillä kaikilla on omat suojaavat tekijät, toinen sairastuu - toinen taas ei. Kirjoitan myöhemmin tässä blogissani suojaavista tekijöistä, ovat myös hyvin mielenkiintoinen kohde.

Usein biologiset tekijät, kuten stressaavat tapahtumat, ympäristö ja normaalia kehotoimintaa kiihdyttävä ajattelu näyttävät vaikuttavan paniikkihäiriön alkamiseen. Usein ensimmäiset kohtaukset laukaisee fyysinen sairaus, voimakas stressi tai tietty lääkitys. Henkilöt, joilla on taipumus ottaa itselleen suurta vastuuta, saavat myös helpommin paniikkikohtauksia.

Ei tule aliarvioida vitamiinien ja hivenaineiden puutosta, sillä joissain tapauksissa paniikkikohtausten aiheuttajana voi olla magnesiumin puute. Magnesiumin puute voi johtua esimerkiksi stressistä (henkinen stressi, fyysinen stressi (=esimerkiksi urheilu)), puutteellisesta ravinnosta ja alkoholin suurkulutuksesta. Kofeiini ja nikotiini voivat laukaista kohtauksia, myös tupakansavussa oleminen voi laukaista kohtauksia. Tupakoinnin lopettamisella voi joissain tapauksissa parantaa taudin.

Miten sairautta sitten hoidetaan?

Paniikkihäiriötä voidaan hoitaa sekä lääkkeiden että psykoterapian
avulla (psykoterapiasta kirjoitan myöhemmin). Oikein hoidettuna ennuste on varsin hyvä: noin 90% potilaista saavuttaa entisen toimintakykynsä, ja loputkin 10% yleensä hyötyvät hoidosta suuresti.

Itsehoito on tärkeä osa paranemista. Kun potilas oppii tuntemaan oman sairautensa ja suhtautuu oireisiin oikein, se lievittää niitä. Paniikkihäiriö voi olla myös avain psyyken kiehtovaan maailmaan ja sen ymmärtäminen rikastuttaa elämää ja luo siihen syvyyttä.

Paniikkihäiriöön tehokkaasti vaikuttavat lääkkeet löydettiin jo yli 20 vuotta sitten. Lääkkeitä on keksitty useita, mutta ns. trisykliset masennuslääkkeet(Seronil, Fevarin, Zoloft, Cipralex...) soveltuvat parhaiten paniikkihäiriön lääkehoitoon. Lääkkeiden avulla oireiden pahentuminen hidastuu ja potilas voi elää jokseenkin normaalia elämää. Lääkehoitoa voidaan jatkaa vuosiakin, onhan paniikkihäiriö pitkäaikainen ja hankala sairaus.

Pitkään jatkunut paniikkihäiriö saattaa joskus vaatia sairaalahoitoa työkyvyn arvioimiseksi ja palauttamiseksi. Tutkimukset edellyttävät myös sairaalassa oloa. Useimmiten paniikkihäiriötä voidaan hoitaa ilman sairaalavaihetta tai ainakin siten, että sairaalahoitoa tarvitaan suhteellisen vähän.

Lähteet.
http://www.utaj.fi/koulu/psykologia/kuuhullut/paniikki.htm,Wikipedia, Pharmaca Fennica

Mielenterveysosaamista tarvitsee opetella

2009-07-07T05:42:00.001-07:00

Aloitan tämän blogin kirjoittamisen tänään 7.7.2009. Olen mielenterveystyön ammattilainen, opettaja, sosiaalityöntekijä sekä hoitaja. Blogissa on tarkoitus käsitellä mielenterveysasiota ja pohtia maailmanmenoa. Minua kiinnostavat kovasti arkeen liittyvät asiat, kuten vuorovaikutus ja ihmissuhteet, nimenomaisesti mielenterveysosaamisen kontekstissa.

Markkinoin auliisti kehittämääni Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutusta, jonka näen tarpeellisena lähes jokaisen vuorovaikutustyötä tekevän ihmisen työkaluna.

En usko, että Jokelan, Kauhajoen, kaverin itsemurha yms. kaltaiset tapahtumat tulevat kenellekään yllätyksenä, riskit ja varomerkit ovat olleet ilmassa ja niihin olisi voinut puuttua. Meiltä näyttäisi puuttuvan taito ottaa puheeksi arkoja asioita, huomioida kanssaihmisiä ja kantaa vastuuta.

On aivan turha väittää, että mielenterveysongelmat tulevat yllätyksenä, se on puppua! Näkevä näkee, kuuleva kuulee, havainnoija havaitsee jne. Koulutuksella voidaan auttaa ihmisiä puuttumaan, ottamaan puheeksi ja tunnistamaan riskejä.

Tällaisia kirjoituksia siis luvassa.