Olet lämpimästi tervetullut syksyn Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutukseen Tampereen Ahjolan kansanopistoon.
Mielenterveysosaamisen Ajokorttikoulutuksessa on ollut osallistujia yli 60 yhteisöstä: mm. SPR, Tampereen Kaupunki, Ruoveden kunta,Invalidiliitto, Pohjois-Pirkanmaan TE- keskus, VTS- kodit, Palvelukoti Kotolinna, Silta-valmennusyhdistys ry ja Mäntän seudun koulutuskeskus.Kurssipalaute on ollut erittäin hyvää ja osallistujat ovat kokeneet saaneensa valmiuksia ja taitoja mielenterveysosaamisen taidoissa.
Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutus, ajankohtaista
Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat tavoitteet 2009-2015:
Kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollon alueella työntekijöillä tulee olla perusvalmiudet tunnistaa ja ottaa puheeksi mielenterveys- ja päihdeongelmat. Mielenterveysosaamisen ajokortti-kurssi vastaa tähän tarpeeseen!
Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmä
Mielenterveysosaaminen edistää terveyttä, hyvinvointia ja estää sairauksien puhkeamista, koska ongelmat tunnistetaan varhain, niihin puututaan ja niihin löydetään ratkaisukeinoja.
Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutuksen kohderyhmään lukeutuvat ensisijaisesti sosiaali- ja terveys- sekä koulutus- ja palvelualojen henkilöstö. Kurssi soveltuu kaikille mielenterveysosaamisen taitojen kehittämisestä kiinnostuneille.
Sisältö
Ennaltaehkäisevä työote ja vuorovaikutuksen ulottuvuudet
• ennaltaehkäisyn käsitteet, periaatteet ja menetelmät
• vuorovaikutuksen ulottuvuudet ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen
Riskitekijöiden tunnistaminen
• mielenterveyden riski- ja suojaavat tekijät
• yleisimmät mielenterveyden häiriöt
• lähisuhdeväkivalta*
* Huom. Kurssimme sisältää myös osion väkivallasta ja sen käsittelystä. Osio sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin koulutustavoitteisiin.
Varhainen puuttuminen
• puheeksiottamisen ja puuttumisen menetelmät
• toimintaa ohjaavat säädökset
• mielenterveyspalvelut Suomessa
Näkökulma työyhteisöön
• mielenterveysosaamisen tarpeet työyhteisössä/toimintaympäristössä
• laaditaan mielenterveysosaamisen kehittämissuunnitelma
Oppimisen menetelmät: Reflektiivinen oppiminen, kokemuksellinen oppiminen ja dialoginen kirjoittaminen. Menetelmiin perehdymme kurssilla. Käytössä myös sosiaalisen median oppimisympäristö Mielenterveysosaamisen ajokortti-blogi. Kurssin voi suorittaa myös ilman tietokoneen käyttöä.
Kaikille avoin kurssi Tampereella syksyllä 2010
Olet tervetullut mukaan! Kurssi sisältää 2 lauantaiseminaaria 11.9. ja 25.9. klo 9-16. Koulutuspaikkana toimii Ahjolan kansanopisto Pispalan kaupunginosassa.
Uusi hinta syyskuun Tampereen kurssille: 68€ /osallistuja.
Koulutuksen toteutus työyhteisöille, seuroille yms.
Koulutus sisältää 15-20h lähiopetusta sopimuksen mukaan ja 4 oppimistehtävää. Työyhteisölle räätälöity koulutus toteutetaan työyhteisön omissa tiloissa ja on mahdollista toteuttaa myös ilta- tai viikonloppukursseina. Työyhteisöihin tuotuna koulutuksen hinta 136€ + alv 23% /osallistuja.
Tuomme koulutuksen lähelle!
Ilmoittaudu Tampereen kurssille alla olevaan sähköpostiin.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan maksuttomaan ja kaikille avoimeen facebook-ryhmäämme: http://www.facebook.com/pages/Mielenterveysosaamisen-ajokortti/163281165747#!/pages/Mielenterveysosaamisen-ajokortti/163281165747
Lisätietoa antaa vastaava
Mielenterveystyön kouluttaja, YTM Katri Pihlaja.
Katri.Pihlaja@windowslive.com Puh. 044 996 2124
Aikaisemmilla kerroilla halukkaita on ollut enemmän kuin kursseille voitiin ottaa mukaan. Toimi siis nopeasti ja varmista paikkasi!
Mielenterveysosaamisella ON merkitystä!
tiistai 18. toukokuuta 2010
perjantai 16. huhtikuuta 2010
Aikuisten tulee puuttua lasten keskuudessa esiintyvään väkivaltaan
Kiusaaminen alkaa jo päiväkodeissa
12.04.2010
STT
Kiusaaminen alkaa jo päiväkodissa, selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Folkhälsanin selvityksessä.
Yleisin kiusaamisen muoto on leikkien ulkopuolelle jättäminen, mutta päiväkodeissakin voi olla myös fyysisistä väkivaltaa, lahjontaa ja haukkumista.
Selvityksessä haastatellut lapset kertovat, että kiusaamista sattuu usein silloin, kun aikuiset eivät näe tai heillä on kiire.
Kiusaamista on usein myös vaikea erottaa lasten arkisesta nahistelusta. Ilkeyteen puuttuminen on kuitenkin välttämätöntä kiusaajan, kiusatun sekä sivusta katsovan lapsen kehityksen kannalta.
Aikuisten tulisi ohjata lasten leikkejä ja huolehtia, että jokainen lapsi pääsee leikkiryhmiin mukaan.
Selvityksessä haastateltiin 61 päiväkotilasta sekä vanhempia ja päiväkotien työntekijöitä.
12.04.2010
STT
Kiusaaminen alkaa jo päiväkodissa, selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Folkhälsanin selvityksessä.
Yleisin kiusaamisen muoto on leikkien ulkopuolelle jättäminen, mutta päiväkodeissakin voi olla myös fyysisistä väkivaltaa, lahjontaa ja haukkumista.
Selvityksessä haastatellut lapset kertovat, että kiusaamista sattuu usein silloin, kun aikuiset eivät näe tai heillä on kiire.
Kiusaamista on usein myös vaikea erottaa lasten arkisesta nahistelusta. Ilkeyteen puuttuminen on kuitenkin välttämätöntä kiusaajan, kiusatun sekä sivusta katsovan lapsen kehityksen kannalta.
Aikuisten tulisi ohjata lasten leikkejä ja huolehtia, että jokainen lapsi pääsee leikkiryhmiin mukaan.
Selvityksessä haastateltiin 61 päiväkotilasta sekä vanhempia ja päiväkotien työntekijöitä.
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
Tulevaisuus sosiaali- ja terveysalalla lupaa työtä
Sosiaali- ja terveysala tarvitsee monipuolisesti erilaisia osaajia lukuisiin alan ammatteihin. Uutta työvoimaa tarvitaan mm. väestön ikärakenteen muuttuessa ja palvelutarpeiden kasvaessa. Opinto-ohjaajat ovat yksi avainryhmä nuorten ammatinvalintapäätösten osalta. Opojen tieto-taito edistää nuoren hakeutumista omaksi kokemalleen ammattiuralle.
http://www.sosiaaliala.fi/sosiaalialan_tyonantajaliitto/fi/?we_objectID=10915
http://www.sosiaaliala.fi/sosiaalialan_tyonantajaliitto/fi/?we_objectID=10915
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Terveyden edistämisestä, Maija Perhon sanoin
Terveyden edistäminen yhteiskuntaelämän eri alueilla ja terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmän sisällä on
viime vuosina noussut keskeiseksi toimintalinjaksi. Tätä todistaa muun muassa Terveyden edistämisen
politiikkaohjelman sisällyttäminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Terveys kaikissa politiikoissa
on tarkoitus saattaa sanoista teoiksi.Suomessa on toteutettu sekä kuntien toimesta että erilaisina kumppanuuksia järjestöjen jayksityissektorin kanssa lukuisia hankkeita ja projekteja, joilla on luotu uusia toimintamalleja ja saatu aikaanvaikuttavuutta eli myönteisiä muutoksia kohderyhmän elämäntilanteissa. Usein projektien ongelma on se,että hankerahojen loppuessa itse toimintakin loppuu. Kertynyt osaaminen ja uudet hyvät käytännöt tulisikuitenkin saada leviämään ja juurtumaan osaksi palvelujärjestelmää.
Mielenterveysongelmat ovat tänä päivänä merkittäviä työkyvyttömyyden aiheuttajia.
Mielenterveyshäiriöiden vuoksi vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkettä sai 82 783 henkilöä. Lasten, nuorten
sekä opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen riittämättömyys on jatkuva puheenaihe. Nuorista aikuisista 15-
20 prosenttia on elämänsä aikana sairastanut toimintakykyä haittaavan masennusjakson, mutta vain alle
puolet depressiota sairastavista nuorista saa psykiatrista hoitoa. Muun muassa näihin ongelmiin
tarttumiseen tämän julkaisun asiantuntija-artikkelit antavat työkaluja ja ratkaisun avaimia.
Kaikkiaan yhdeksäntoista esimerkin kautta avataan mielenterveyden edistämisen ja/tai palauttamisen
sekä päihdetyön mahdollisuuksia. Esimerkiksi neuvolatyön sekä oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen
uuden asetuksen hengen mukaisesti saa esitellyistä toimintamalleista konkreettisia työkaluja.
Mielenterveyden poikkihallinnollisuus ja kumppanuuden mahdollisuudet käyvät ilmi kuvattaessa
yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Artikkelissa todetaan, että joidenkin tutkimusten mukaan liikunta on
yhtä tehokasta masennuksen hoidossa kuin psykoterapia. Avo- ja ryhmäkuntoutuksen etuja esitellään
luvussa 2. Näistä artikkeleista nousee esiin vertaistuen ja omaisten mukaan ottamisen tärkeys.
Väestötason vaikuttamista ajatellen Mielenterveyden ensiapukoulutus (MTEA®2) edistää mielenterveyden lukutaitoa ja toivottavasti samalla vähentää sitkeitä ennakkoluuloja ja asenteita. Myös tietotekniikan mahdollisuuksia onkäytetty hyväksi järjestettäessä Lapissa depressiokoulu neuvotteluteitse.
MYÖS MIELENTERVEYSOSAAMISEN AJOKORTTI ON KOULUTUKSENA VÄESTÖTASOLLA VAHVASTI VAIKUTTAVA EDISTÄMISEN TYÖKALU.
http://www.paiko.fi/ - Mielenterveysosaamisen ajokortti
viime vuosina noussut keskeiseksi toimintalinjaksi. Tätä todistaa muun muassa Terveyden edistämisen
politiikkaohjelman sisällyttäminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Terveys kaikissa politiikoissa
on tarkoitus saattaa sanoista teoiksi.Suomessa on toteutettu sekä kuntien toimesta että erilaisina kumppanuuksia järjestöjen jayksityissektorin kanssa lukuisia hankkeita ja projekteja, joilla on luotu uusia toimintamalleja ja saatu aikaanvaikuttavuutta eli myönteisiä muutoksia kohderyhmän elämäntilanteissa. Usein projektien ongelma on se,että hankerahojen loppuessa itse toimintakin loppuu. Kertynyt osaaminen ja uudet hyvät käytännöt tulisikuitenkin saada leviämään ja juurtumaan osaksi palvelujärjestelmää.
Mielenterveysongelmat ovat tänä päivänä merkittäviä työkyvyttömyyden aiheuttajia.
Mielenterveyshäiriöiden vuoksi vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkettä sai 82 783 henkilöä. Lasten, nuorten
sekä opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen riittämättömyys on jatkuva puheenaihe. Nuorista aikuisista 15-
20 prosenttia on elämänsä aikana sairastanut toimintakykyä haittaavan masennusjakson, mutta vain alle
puolet depressiota sairastavista nuorista saa psykiatrista hoitoa. Muun muassa näihin ongelmiin
tarttumiseen tämän julkaisun asiantuntija-artikkelit antavat työkaluja ja ratkaisun avaimia.
Kaikkiaan yhdeksäntoista esimerkin kautta avataan mielenterveyden edistämisen ja/tai palauttamisen
sekä päihdetyön mahdollisuuksia. Esimerkiksi neuvolatyön sekä oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen
uuden asetuksen hengen mukaisesti saa esitellyistä toimintamalleista konkreettisia työkaluja.
Mielenterveyden poikkihallinnollisuus ja kumppanuuden mahdollisuudet käyvät ilmi kuvattaessa
yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Artikkelissa todetaan, että joidenkin tutkimusten mukaan liikunta on
yhtä tehokasta masennuksen hoidossa kuin psykoterapia. Avo- ja ryhmäkuntoutuksen etuja esitellään
luvussa 2. Näistä artikkeleista nousee esiin vertaistuen ja omaisten mukaan ottamisen tärkeys.
Väestötason vaikuttamista ajatellen Mielenterveyden ensiapukoulutus (MTEA®2) edistää mielenterveyden lukutaitoa ja toivottavasti samalla vähentää sitkeitä ennakkoluuloja ja asenteita. Myös tietotekniikan mahdollisuuksia onkäytetty hyväksi järjestettäessä Lapissa depressiokoulu neuvotteluteitse.
MYÖS MIELENTERVEYSOSAAMISEN AJOKORTTI ON KOULUTUKSENA VÄESTÖTASOLLA VAHVASTI VAIKUTTAVA EDISTÄMISEN TYÖKALU.
http://www.paiko.fi/ - Mielenterveysosaamisen ajokortti
sunnuntai 7. helmikuuta 2010
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin tiedotetta
Nuorisolain muutos parantaa nuorten varhaista tukea
Nuorisolakiin lisätään säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta.
Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Samalla tehostettaisiin nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi.
Lakimuutoksella halutaan auttaa lähinnä niitä nuoria, joilla esimerkiksi toisen asteen opinnot ovat jääneet kesken. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 4. helmikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.
Kunnassa tulisi olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jonka tehtävänä olisi koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista, nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Verkosto edistäisi nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista. Verkoston tulisi tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta. Verkosto ei käsittelisi yksittäisen nuoren asioita vaan paikallistasolla yleisemmin nuorten tarvitsemien palvelujen toimivuutta. Kunnat voisivat halutessaan perustaa verkoston yhdessä. Verkostossa olisivat mukana nuorten kannalta keskeiset toimialat: opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimi sekä työ- ja poliisihallinto.
Lisäksi laissa säädettäisiin etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta voisi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä. Tällöin kunnan tulisi nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai työsopimussuhteinen henkilö. Kuluvan vuoden budjettiin on etsivään nuorisotyöhön varattu 4,65 miljoonaa euroa. Määrärahalla voidaan laajentaa etsivää nuorisotyötä noin 60 prosenttiin kunnista.
Lakiin lisättäisiin säädös nuoren yksilöinti- ja yhteystietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten nuoren tavoittamiseksi. Tietojen luovuttaminen nuoren auttamiseksi edellyttäisi pääsääntöisesti nuoren suostumusta. Myös opiskelijavalinta- ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin lisättäisiin säännös oikeudesta luovuttaa tietoja etsivää nuorisotyötä varten.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2010.
Nuorisolakiin lisätään säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta.
Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Samalla tehostettaisiin nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi.
Lakimuutoksella halutaan auttaa lähinnä niitä nuoria, joilla esimerkiksi toisen asteen opinnot ovat jääneet kesken. Hallitus päätti asiaa koskevan lakiesityksen sisällöstä torstaina 4. helmikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.
Kunnassa tulisi olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jonka tehtävänä olisi koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista, nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Verkosto edistäisi nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista. Verkoston tulisi tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta. Verkosto ei käsittelisi yksittäisen nuoren asioita vaan paikallistasolla yleisemmin nuorten tarvitsemien palvelujen toimivuutta. Kunnat voisivat halutessaan perustaa verkoston yhdessä. Verkostossa olisivat mukana nuorten kannalta keskeiset toimialat: opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimi sekä työ- ja poliisihallinto.
Lisäksi laissa säädettäisiin etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta voisi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä. Tällöin kunnan tulisi nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai työsopimussuhteinen henkilö. Kuluvan vuoden budjettiin on etsivään nuorisotyöhön varattu 4,65 miljoonaa euroa. Määrärahalla voidaan laajentaa etsivää nuorisotyötä noin 60 prosenttiin kunnista.
Lakiin lisättäisiin säädös nuoren yksilöinti- ja yhteystietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten nuoren tavoittamiseksi. Tietojen luovuttaminen nuoren auttamiseksi edellyttäisi pääsääntöisesti nuoren suostumusta. Myös opiskelijavalinta- ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin lisättäisiin säännös oikeudesta luovuttaa tietoja etsivää nuorisotyötä varten.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2010.
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Päihdehoidon tutkimuksen professori Pekka Saarnion mietteitä Aikalaisessa
Alla muutama kohta Pekka Saarinon haastattelusta
Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008 oli asukasta kohti 10,4 litraa puhdasta alkoholia.
Kulutustaso on niin korkea, että siitä on ilman muuta odotettavissa lisää ongelmia, riippuvuutta, alkoholisairauksia, väkivaltaa.
Päihdeongelmaisten hakeutuminen ammatilliseen hoitoon on tarpeen, koska tutkimusten mukaan hoitoon hakeutuneet selviytyvät paremmin kuin muut. Ammatillisen hoidon kautta toipuneiden määrä on kuitenkin pienempi kuin spontaanisti toipuneiden. Monet nimittäin päättävät itse irrottautua riippuvuudesta, useimmiten olosuhteiden pakosta.
Alkoholiteollisuus reagoi hyvin herkästi pieniinkin veronkorotuksiin. Jos verotusta nostetaan, niin kyllä teollisuus ja kauppa älähtävät. Heidän intressinsä ovat erilaisia kuin kansanterveydellinen intressi.
Saarnio muistuttaa, että alkoholista saadut verotulot jäävät huomattavasti pienemmiksi kuin alkoholin käytöstä valtiolle aiheutuvat kustannukset.
Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008 oli asukasta kohti 10,4 litraa puhdasta alkoholia.
Kulutustaso on niin korkea, että siitä on ilman muuta odotettavissa lisää ongelmia, riippuvuutta, alkoholisairauksia, väkivaltaa.
Päihdeongelmaisten hakeutuminen ammatilliseen hoitoon on tarpeen, koska tutkimusten mukaan hoitoon hakeutuneet selviytyvät paremmin kuin muut. Ammatillisen hoidon kautta toipuneiden määrä on kuitenkin pienempi kuin spontaanisti toipuneiden. Monet nimittäin päättävät itse irrottautua riippuvuudesta, useimmiten olosuhteiden pakosta.
Alkoholiteollisuus reagoi hyvin herkästi pieniinkin veronkorotuksiin. Jos verotusta nostetaan, niin kyllä teollisuus ja kauppa älähtävät. Heidän intressinsä ovat erilaisia kuin kansanterveydellinen intressi.
Saarnio muistuttaa, että alkoholista saadut verotulot jäävät huomattavasti pienemmiksi kuin alkoholin käytöstä valtiolle aiheutuvat kustannukset.
torstai 21. tammikuuta 2010
Väkivalta on monen eri työntekijän arjessa mukana
Löysin anonyymin hoitotyöntekijän kommentin, jossa sanotaan:
" 25 vuotta kestäneellä urallani terveydenhuollon alalla olen ollut mukana noin 40 paloharjoituksessa- mutta en ole koskaan kokenut tulipaloa!
Olen osallistunut noin 8:aan elvytys/ensiapuharjoitukseen- mutta en ole koskaan joutunut elvyttämään!
Mietin vain, kun toimin käytännön työssä minua ei koskaan lähetetty mihinkään väkivalta-koulutuksiin siitäkin huolimatta, että kohtasin väkivaltaa viikottain."
Väkivallan kokeminen ei ole ollenkaan uusi asia eri ammattialoilla, mutta koulutuksen näkökulmasta varmasti yksi laiminlyödyimmistä. Olisi hyvin tarpeellista oppia ymmärtämään mitä väkivallalla tarkoitetaan ja millaisia piirteitä ja ilmiöitä se saattaa synnyttää. Väkivaltaisuutta esim. hoitotyössä ei olla aina ymmärretty, koska siihen ollaan reagoitu mm. kiistämisellä ja pyrkimyksillä kukoistaa se. Väkivallan tunnistamisen tekee parisuhteessa vaikeaksi mm se, ettei sitä: koeta, nimetä, tunnisteta väkivallaksi -väkivalta ei siis varsinaisesti merkityksellisty väkivaltana.
”Mie en uskaltanu ite koskaan puuttua, esimerkiks tehä jotain ilmotuksia tai mitään. Mutta miun isälle tuli siitä naapurista kaksikin soittoa, jotka koskivat minua. Ja miun isä kysy sitten, että mitä teillä oikein tapahtuu ja mie sanoin ettei varmaan mitään sen kummallisempaa kuin muillakaan. Että hän vain suuttuu välillä.” (AAP 2009)
" 25 vuotta kestäneellä urallani terveydenhuollon alalla olen ollut mukana noin 40 paloharjoituksessa- mutta en ole koskaan kokenut tulipaloa!
Olen osallistunut noin 8:aan elvytys/ensiapuharjoitukseen- mutta en ole koskaan joutunut elvyttämään!
Mietin vain, kun toimin käytännön työssä minua ei koskaan lähetetty mihinkään väkivalta-koulutuksiin siitäkin huolimatta, että kohtasin väkivaltaa viikottain."
Väkivallan kokeminen ei ole ollenkaan uusi asia eri ammattialoilla, mutta koulutuksen näkökulmasta varmasti yksi laiminlyödyimmistä. Olisi hyvin tarpeellista oppia ymmärtämään mitä väkivallalla tarkoitetaan ja millaisia piirteitä ja ilmiöitä se saattaa synnyttää. Väkivaltaisuutta esim. hoitotyössä ei olla aina ymmärretty, koska siihen ollaan reagoitu mm. kiistämisellä ja pyrkimyksillä kukoistaa se. Väkivallan tunnistamisen tekee parisuhteessa vaikeaksi mm se, ettei sitä: koeta, nimetä, tunnisteta väkivallaksi -väkivalta ei siis varsinaisesti merkityksellisty väkivaltana.
”Mie en uskaltanu ite koskaan puuttua, esimerkiks tehä jotain ilmotuksia tai mitään. Mutta miun isälle tuli siitä naapurista kaksikin soittoa, jotka koskivat minua. Ja miun isä kysy sitten, että mitä teillä oikein tapahtuu ja mie sanoin ettei varmaan mitään sen kummallisempaa kuin muillakaan. Että hän vain suuttuu välillä.” (AAP 2009)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
