Päihdehoidon tutkimuksen professori Pekka Saarnion mietteitä Aikalaisessa

Alla muutama kohta Pekka Saarinon haastattelusta

Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008 oli asukasta kohti 10,4 litraa puhdasta alkoholia.

Kulutustaso on niin korkea, että siitä on ilman muuta odotettavissa lisää ongelmia, riippuvuutta, alkoholisairauksia, väkivaltaa.
Päihdeongelmaisten hakeutuminen ammatilliseen hoitoon on tarpeen, koska tutkimusten mukaan hoitoon hakeutuneet selviytyvät paremmin kuin muut. Ammatillisen hoidon kautta toipuneiden määrä on kuitenkin pienempi kuin spontaanisti toipuneiden. Monet nimittäin päättävät itse irrottautua riippuvuudesta, useimmiten olosuhteiden pakosta.

Alkoholiteollisuus reagoi hyvin herkästi pieniinkin veronkorotuksiin. Jos verotusta nostetaan, niin kyllä teollisuus ja kauppa älähtävät. Heidän intressinsä ovat erilaisia kuin kansanterveydellinen intressi.
Saarnio muistuttaa, että alkoholista saadut verotulot jäävät huomattavasti pienemmiksi kuin alkoholin käytöstä valtiolle aiheutuvat kustannukset.

Väkivalta on monen eri työntekijän arjessa mukana

Löysin anonyymin hoitotyöntekijän kommentin, jossa sanotaan:
" 25 vuotta kestäneellä urallani terveydenhuollon alalla olen ollut mukana noin 40 paloharjoituksessa- mutta en ole koskaan kokenut tulipaloa!
Olen osallistunut noin 8:aan elvytys/ensiapuharjoitukseen- mutta en ole koskaan joutunut elvyttämään!
Mietin vain, kun toimin käytännön työssä minua ei koskaan lähetetty mihinkään väkivalta-koulutuksiin siitäkin huolimatta, että kohtasin väkivaltaa viikottain."

Väkivallan kokeminen ei ole ollenkaan uusi asia eri ammattialoilla, mutta koulutuksen näkökulmasta varmasti yksi laiminlyödyimmistä. Olisi hyvin tarpeellista oppia ymmärtämään mitä väkivallalla tarkoitetaan ja millaisia piirteitä ja ilmiöitä se saattaa synnyttää. Väkivaltaisuutta esim. hoitotyössä ei olla aina ymmärretty, koska siihen ollaan reagoitu mm. kiistämisellä ja pyrkimyksillä kukoistaa se. Väkivallan tunnistamisen tekee parisuhteessa vaikeaksi mm se, ettei sitä: koeta, nimetä, tunnisteta väkivallaksi -väkivalta ei  siis varsinaisesti merkityksellisty väkivaltana.

 ”Mie en uskaltanu ite koskaan puuttua, esimerkiks tehä jotain ilmotuksia tai mitään. Mutta miun isälle tuli siitä naapurista kaksikin soittoa, jotka koskivat minua. Ja miun isä kysy sitten, että mitä teillä oikein tapahtuu ja mie sanoin ettei varmaan mitään sen kummallisempaa kuin muillakaan. Että hän vain suuttuu välillä.” (AAP 2009)

Somatisointi

Tänään kirjoitan hieman somatisoinnista. Somatisointi tarkoittaa lyhyesti ruumiillisia oireita ilman somaattista selittävää. Prosessia jossa psykologinen oire purkautuu ruumillisina oireina. Me kaikki olemme kokeneet näitä oireita joskus: vatsa kuralla ennen esiintymistä tai esim. stressipäänsärkyä.
Somatisaatiohäiriö:

• vähintään kahden vuoden ajan jatkunut ennen 30-ikävuotta alkanut useiden erilaisten fyysisten millään somaattisella sairaudella selittymättömien oireiden esiintyminen
  
• kipuja, vatsaoireita, seksuaalioireita, pseudoneurologisia oireita
  
• toistuvaa hakeutumista lääkärin hoitoon, selvää haittaa tavallisessa elämässä

Miten hoitavat tahot osaavat mielestänne tunnistaa somatoformisia häiriöitä ja tarjota riittävästi tietoa, apua ja tukea?

MIELENTERVEYSOSAAMISEN AJOKORTTI

Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutus


Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat tavoitteet 2009-2015:
Kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollon alueella työntekijöillä tulee olla perusvalmiudet
tunnistaa ja ottaa puheeksi mielenterveys- ja päihdeongelmat

Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmä

Mielenterveysosaaminen edistää terveyttä, hyvinvointia ja estää sairauksien puhkeamista,
koska ongelmat tunnistetaan varhain, niihin puututaan ja niihin löydetään ratkaisukeinot.

Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutuksen kohderyhmään lukeutuvat ensisijaisesti
sosiaali- ja terveys- sekä koulutus- ja palvelualojen henkilöstö. Kurssi soveltuu kaikille
mielenterveysosaamisen taitojen kehittämisestä kiinnostuneille.

Sisältö

Ennaltaehkäisevä työote ja vuorovaikutuksen ulottuvuudet

· ennaltaehkäisyn käsitteet, periaatteet ja menetelmät

· vuorovaikutuksen ulottuvuudet ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Riskitekijöiden tunnistaminen

· mielenterveyden riski- ja suojaavat tekijät

· yleisimmät mielenterveyden häiriöt

· lähisuhdeväkivalta*

* Huom. Kurssimme sisältää myös osion väkivallasta ja sen käsittelystä. Osio sisältyy sosiaali ja
terveysministeriön asettamiin koulutustavoitteisiin.

Varhainen puuttuminen

· puheeksiottamisen ja puuttumisen menetelmät

· toimintaa ohjaavat säädökset

· mielenterveyspalvelut Suomessa

Näkökulma työyhteisöön

· mielenterveysosaamisen tarpeet työyhteisössä

· laaditaan mielenterveysosaamisen kehittämissuunnitelma

Oppimisen menetelmät: Reflektiivinen oppiminen, kokemuksellinen oppiminen ja dialoginen
kirjoittaminen

Hinta: 200€ /osallistuja työyhteisön tiloissa

Koulutuksen toteutus

Koulutus sisältää 20h lähiopetusta tai sopimuksen mukaan ja 4 oppimistehtävää (sisältää
ryhmätehtävän). Työyhteisölle räätälöity koulutus on mahdollista toteuttaa
myös ilta- tai viikonloppukursseina.

Toteutamme koulutuksia maanlaajuisesti Suomessa. Varaustilanteen vuoksi seuraavat
kurssit ovat mahdollisia elokuusta 2010 alkaen.

Kaikkiin kysymyksiin lisätietoa antaa vastaava Mielenterveystyön kouluttaja, YTM

Katri Pihlaja.
Puh. 044 996 2124
Katri.Pihlaja@windowslive.com
http://www.mielenterveysosaaja.blogspot.com/

Aikaisemmilla kerroilla halukkaita on ollut enemmän kuin kursseille voitiin
ottaa mukaan. Toimi siis nopeasti ja varmista paikkasi!

Nettiriippuvuus

Ohessa mielenkiintoinen artikkeli sekä testi aiheeseen liittyen.

http://terveys.fi.msn.com/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=laskuripage&complextypeOID=1170234360_67_a934&viewType=viewinfoview&redirect1=%2Fdo.xsp%3FobjectType%3Dcomplextype%26directoryType%3Dosasto%26complextypeOID%3D1189745152_500_2303%26viewType%3Dviewinfoview