Somatisointi

Tänään kirjoitan hieman somatisoinnista. Somatisointi tarkoittaa lyhyesti ruumiillisia oireita ilman somaattista selittävää. Prosessia jossa psykologinen oire purkautuu ruumillisina oireina. Me kaikki olemme kokeneet näitä oireita joskus: vatsa kuralla ennen esiintymistä tai esim. stressipäänsärkyä.
Somatisaatiohäiriö:

• vähintään kahden vuoden ajan jatkunut ennen 30-ikävuotta alkanut useiden erilaisten fyysisten millään somaattisella sairaudella selittymättömien oireiden esiintyminen
  
• kipuja, vatsaoireita, seksuaalioireita, pseudoneurologisia oireita
  
• toistuvaa hakeutumista lääkärin hoitoon, selvää haittaa tavallisessa elämässä

Miten hoitavat tahot osaavat mielestänne tunnistaa somatoformisia häiriöitä ja tarjota riittävästi tietoa, apua ja tukea?

MIELENTERVEYSOSAAMISEN AJOKORTTI

Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutus


Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat tavoitteet 2009-2015:
Kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollon alueella työntekijöillä tulee olla perusvalmiudet
tunnistaa ja ottaa puheeksi mielenterveys- ja päihdeongelmat

Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmä

Mielenterveysosaaminen edistää terveyttä, hyvinvointia ja estää sairauksien puhkeamista,
koska ongelmat tunnistetaan varhain, niihin puututaan ja niihin löydetään ratkaisukeinot.

Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutuksen kohderyhmään lukeutuvat ensisijaisesti
sosiaali- ja terveys- sekä koulutus- ja palvelualojen henkilöstö. Kurssi soveltuu kaikille
mielenterveysosaamisen taitojen kehittämisestä kiinnostuneille.

Sisältö

Ennaltaehkäisevä työote ja vuorovaikutuksen ulottuvuudet

· ennaltaehkäisyn käsitteet, periaatteet ja menetelmät

· vuorovaikutuksen ulottuvuudet ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Riskitekijöiden tunnistaminen

· mielenterveyden riski- ja suojaavat tekijät

· yleisimmät mielenterveyden häiriöt

· lähisuhdeväkivalta*

* Huom. Kurssimme sisältää myös osion väkivallasta ja sen käsittelystä. Osio sisältyy sosiaali ja
terveysministeriön asettamiin koulutustavoitteisiin.

Varhainen puuttuminen

· puheeksiottamisen ja puuttumisen menetelmät

· toimintaa ohjaavat säädökset

· mielenterveyspalvelut Suomessa

Näkökulma työyhteisöön

· mielenterveysosaamisen tarpeet työyhteisössä

· laaditaan mielenterveysosaamisen kehittämissuunnitelma

Oppimisen menetelmät: Reflektiivinen oppiminen, kokemuksellinen oppiminen ja dialoginen
kirjoittaminen

Hinta: 200€ /osallistuja työyhteisön tiloissa

Koulutuksen toteutus

Koulutus sisältää 20h lähiopetusta tai sopimuksen mukaan ja 4 oppimistehtävää (sisältää
ryhmätehtävän). Työyhteisölle räätälöity koulutus on mahdollista toteuttaa
myös ilta- tai viikonloppukursseina.

Toteutamme koulutuksia maanlaajuisesti Suomessa. Varaustilanteen vuoksi seuraavat
kurssit ovat mahdollisia elokuusta 2010 alkaen.

Kaikkiin kysymyksiin lisätietoa antaa vastaava Mielenterveystyön kouluttaja, YTM

Katri Pihlaja.
Puh. 044 996 2124
Katri.Pihlaja@windowslive.com
http://www.mielenterveysosaaja.blogspot.com/

Aikaisemmilla kerroilla halukkaita on ollut enemmän kuin kursseille voitiin
ottaa mukaan. Toimi siis nopeasti ja varmista paikkasi!

Nettiriippuvuus

Ohessa mielenkiintoinen artikkeli sekä testi aiheeseen liittyen.

http://terveys.fi.msn.com/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=laskuripage&complextypeOID=1170234360_67_a934&viewType=viewinfoview&redirect1=%2Fdo.xsp%3FobjectType%3Dcomplextype%26directoryType%3Dosasto%26complextypeOID%3D1189745152_500_2303%26viewType%3Dviewinfoview

Mielenterveysosaamista tarvitsee opetella!

Terveyden ja hyvinvoinnin promoootio (edistäminen) sekä preventio (ongelmien ehkäisy) on tärkeää työtä, jota toteutetaan yhteiskunnassamme monella tavalla ja monella tasolla. Mielenterveyden edistämistä on mikä tahansa sellainen toiminta, joka vahvistaa mielenterveyttä tai vähentää sitä vahingoittavia tekijöitä. Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy on laaja-alainen tehtävä, jota toteutetaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

Työpaikoilla tapahtuva ja oppilaitoksissa tapahtuva Tyky-toiminta (työkykyä ylläpitävä) on tästä hyvä esimerkki. Meidän työmaalla se tarkoittaa liikunta/kulttuuriseteleitä.
Mielenterveys on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisin asia. Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä!

Taito tunnistaa mielenterveyttä ja hyvinvointia uhkaavia riskejä on vaikeaa ja esimerkiksi puheeksiottamisen ja puuttumisen taitoja ei oppilaitoksissa ja työpaikoilla opiskella ja vahvisteta.

Osaamme jo melkoisen hyvin arvioida suolan- ja rasvankäytön suhdetta korkeaan verenpaineeseen ja sydänsairauksiin. Stressin ja vaikkapa pitkään jatkuneen yksinäisyyden kokemisen, surun ja virikeköyhän ympäristön suhdetta opiskeluun, työllisyyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja psyykkiseen sairastavuuteen ei kokemuksieni mukaan osata edes sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten parissa tunnistaa tarpeeksi ajoissa, jos ollenkaan. Tämä on erittäin vakava puute.

Näyttöön perustuvia mielenterveydenhäiriöihin altistavia riskitekijöitä ovat mm.:

• Läheisen kuolema

• Sairaudet, kivun kokeminen, toimintakykyisyyden lasku

• Kriisit – traumaattiset kokemukset

• Parisuhteen ongelmat

• Yksinäisyys

• Vahingolliset tavat, tottumukset (esim. päihteiden käyttö)

• Siirtymävaiheet (eläkkeelle jääminen)

• Vaihtuvat roolit (vanhemmaksi tulo)

• Tarpeettomuuden tunne

• Läheisen sairastuminen

• Nautinnonhakuinen elämä

• Päihteet

• Väkivalta

• Alhainen koulutus

• Alhainen sosiaalinen asema

• Vammautuminen, vammaisuus

• Epävakaat kasvuolosuhteet

• Stressi

(Psykiatria 2008/Mielenterveyden Psykologia 2007)

Nämä riskit ovat tutkimusten mukaan sellaisia, joiden ilmeneminen saattaa altistaa henkiselle kuormitukselle ja johtaa sairastumiseen. Ei kannata odotella, että tilanne muuttuu ongelmaksi, asioihin tulisi tarttua ennen kuin ne ovat ongelmatasolla ja ennen kuin niistä alkaa tulla oireita, jotka huonontavat hyvinvoinnin ja terveyden kokemista.


On tärkeää tehdä työtä, jotta meidän kaikkien mielenterveysosaaminen vahvistuisi!

Työssä vaikuttaminen vie mielenterveyden?

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/12/tyossa_vaikuttaminen_voi_olla_turmioksi_mielenterveydelle_1232005.html

Koulutuksesta

• Yhteiskunnassa painotetaan pitkää ja tuotteilasta työuraa ja hyvä niin, saadaan veroeuroja ja palveluita. Lama näkyy eri aloilla eri tavoin ja esim. hoitoalalla työntekijöitä tarvitaan nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa.
  
  Minua kiusaa hieman sellainen näkemys, että entinen peltiseppä, rakennustyöntekijä, sihteeri ja vaikkapa tehdastyöläinen voisivat ihan tuosta vain opiskella itselleen hoitajan ammatin, koska sillä alalla on työtä tarjolla. Motiivit ovat tällöin ulkoiset ja toimiakseen menestyksellisesti hoitoalalla vaatii se myös sisäisen motiivin. Tahdon työskennellä ihmisten kanssa, olla heitä lähellä, kiinnostuksen oman persoonan kehittämiseksi, kykyä kestää ja sietää epävarmuutta ja muuttuvia työolosuhteita niin psyykkisellä, kuin fyysiselläkin tasolla.
  
  En kiellä sitä, etteikö opiskelu onnistuisi ed. mainituilta ammattiryhmiltä. Opinto-ohjaajana toimiessani kohtasin usein seuraavia perusteluja koulutukseen hakeutumisen syyksi:
• on aina tykännyt koirista
• perheessä on sairaanhoitaja
• tällä alalla on työtä
• suvussani on paljon alkoholisteja
• tiedän itse mitä on olla sairas
• kuulin että tämä kannattaa...
  
  Olen siis toisin sanoen huolissani siitä, että osa tulevaisuuden hoitajista valitsevat työnsä esim. taloudellisten motiivien perusteella ja laatu etenkin vuorovaikutustyössä saattaa kärsiä. Motiivi tehdä hoitotyötä on kantava voima!

Mielenkiintoista...

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Foucault+olikin+paljolti+psykologi/1135222406861