Mielenterveysosaamisen ajokortti esillä Mielenterveysmessuilla

Tervetuloa Pirkanmaan aikuisopiston näyttelyyn Mielenterveysmessuille. Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutuksen tietoisku on aloituspäivänä tiistaina 17.11.2009 klo 10.30.

Toivottavasti tapaamme siellä!

http://www.mtkl.fi/mielenterveysmessut/

Mielenterveysosaamisen ajokortti-koulutuksesta Iltalehdessä

Kiitoksia Juha-Veli Jokiselle, joka kirjoitti jutun Mielenterveysosaamisen ajokortista Iltalehteen. Ohessa linkki: http://www.iltalehti.fi/tampere/200909230133328_te.shtml

Onko teidän työpaikalla psyykkisesti kyllästynyt työntekijä?

Meillä on keskusteltu työuupumuksesta eli Burn outista ja vuosikymmeniä. Paljon on tapahtunut työhyvinvoinnin rintamalla ja erilaiset henkisen työsuojelun toimenpiteet koetaan hyvässä työpaikassa tärkeänä. Kirjoitan tänään hieman psyykkisestä kyllästymisestä (joka on yksi stressin muodoista), sillä työyhteisöjen kannalta psyykkisesti kyllästynyt ihminen on muiden työntekijöiden kannalta riski. Riski, joka levittää yhteisöön pahaa oloa ja saastuttaa ilmapiiriä.

Psyykkinen kyllästyminen:
• Ihminen ei löydä voimavaroilleen käyttöä
• Hän suhtautuu kyynisesti työhönsä
• Käyttää työaikaansa muuhun kuin työn tekemiseen
• Keskittymiskyky on huonoa, laittaa monia asioita vireille, mutta ei saa suoritettua tehtäviä loppuun
• Sabotointi
• Myrkyttää ilmapiiriä
• Ovat usein hankalan työntekijän maineessa

Mikäli kyllästyneen työntekijän toimintaan ei puututa voi hän aiheuttaa paljon haittaa työyhteisölleen!Varhaisen puuttumisen tavoitteena on estää jonkin seikan muuttumista huonompaan suuntaan.

Huonosti sovitut toimintakäytännöt pahentavat tilannetta (ongelman kieltäminen).

Miten puuttua, jos huomaa työkaverin stressin ja psyykkisen kyllästymisen?

Asioihin tarttuminen ajoissa on konkreettinen tapa osoittaa välittämistä ja huolenpitoa. Työpaikalla olisi tärkeää olla määriteltynä millaisiin havaittaviin muutoksiin puututaan
• Varhaisia merkkejä voisivat olla esim. muutokset käyttäytymisessä ja sairauspoissaolojen kasvu, ylityöt, yhteistyöongelmat, myöhästely…

Puheeksi ottaminen on tärkeää, keskustelussa tulisi olla läsnä ne henkilöt joita asiat ensisijaisesti koskettavat. Myös muita ammattilaisia kannattaa käyttää asioiden selvittely työssä:
työsuojeluvaltuutettua, luottamusmiestä, terveydenhuoltohenkilöstöä, esimiestä jne.

Konkreettisia auttamisen keinoja voivat olla mm. sääntöjen ja sopimusten laatiminen tilanteen
seuranta sekä hoitoon ohjaus.

STRESSI EI OLE LEIKIN ASIA!

Suosittelen luettavaksi: Tarja Nummelin, Stressi haastaa työkyvyn 2008

Mielenterveysosaamisen ajokortti-koulutus alkaa

Tervehdys vaan,
on pitänyt kovasti kiirettä enkä ole oikein ennättänyt päivittää blogia. Nyt tarvitsee kuitenkin muistuttaa, että Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutus lähenee ja koulutus alkaa 29.9.2009. Opiskelu tapahtuu Pirkanmaan aikuisopistossa (Pyynikintie 2) ja aina klo 17.00-20.15. Kokoonnumme viitenä iltana viikottain (tauko viikolla 42) ja kurssin hinta on 280€. Ilmoittautumiset: aija.puustelli@pirko.fi

Alkuvuodesta alkaa myös uusi kurssi ja koulutusta on mahdollisuus tilata työyhteisöille.

Frasierin sanoja lainatakseni, toivottelen tähänkin päivään Good mental health!

Ikääntyviin ihmisiin kohdistuvasta väkivallasta

Olin mielenkiitoisessa lähisuhdeväkivaltaa käsittelevässä koulutuksessa ja kirjoitan tänään hieman ikääntyvien kokemasta väkivallasta. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan lyhyesti fyysistä, henkistä, hengellistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa, jossa tekijä ja uhri tuntevat jotenkin toisensa. Useimmiten sitä tapahtuu kodeissa. Keskiössä on vallankäyttö, kontrollointi ja hallinta. Se voi olla epäsymmetrisesti esiintyvää, toistuvaa ja jatkuvaa.


Väkivalta on harvoin avun hakemisen syy, vaan on yleistä että mennään terkkariin somaattisten vaivojen vuoksi. Oireet voivat olla moninaisia sydämmen tykytyksestä, syömishäiriöstä aina seksuaaliseen yliaktiivisuuteen. Hurja määrä erilaisia oireita.

kirjoitus jatkuu...

Sossujuttuja

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syy Suomessa, niiden osuus eläkekannasta on tällä hetkellä 40 %. Myös mielenterveyden häiriöiden vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrä on lisääntynyt. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Kela maksoi sairauspäivärahoja yli 127 miljoonaa euroa vuonna 2002.

Kelan sairauspäivärahatilastoa vuodelta 2007 löytyy täältä:

http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/NET/110908120830TL/$File/Sava_07.pdf?OpenElement

Aika mielenkiintoista huomata, ett'ä psyykkisistä syistä on maksettu päivinä eniten ja että päivärahoja saaneiden keski-ikä on alle 45-v.

Nyt sossujuttuja siis:

• Sairastavan maksuista:
  Todistukset:
  pääsääntö on, että suoraan hoitoon liittyvät erilaiset todistukset ovat maksuttomia ja etuutta varten tehtävät todistukset maksullisia. Todistuksesta riippuen maksu on yleensä 11 - 27€.
• Maksuttomia ovat esimerkiksi:
  ¨ reseptit, reseptin uusimiset
  ¨ lähetteet jatkohoitoon ja fysioterapiaan
  ¨ todistus matkakorvausta varten
  ¨ sairaan lapsen hoitotodistus
  ¨ koululaisen urheilu- ja liikunnanvapaustodistus
  ¨ todistus ammatinvalinnanohjaukseen
  ¨ kutsuntoja varten tarvittava lääkärinlausunto
  ¨ kuolintodistukset

Sairauslomatodistukset:
A-todistus on yleensä maksuton ( kesto 10 arkipäivää)
B-todistus sisältää yksityiskohtaisen selvityksen sairaudesta, tutkimustuloksista, ennusteesta, mahdollisista suunnitelluista jatkotoimista, kuntoutuksen tarpeesta ja lääkehoidosta. Sillä haetaan yleensä jotain etuutta esim. erityiskorvausta lääkkeisiin, kuntoutusta, eläkettä, veroetuutta, invaliditeettiastetta tai päivärahakorvausta. B-todistus on yleensä maksullinen ja asiakas maksaa itse.
C-todistuksella haetaan myös etuutta esim. eläkkeensaajan hoitotukea tai sairaan lapsen hoitotukea varten. Siinä selvitetään tuenhakijan sairauden laatu ja sen vaikutus selviytymiseen ja avun tarpeeseen tai lapsen sairauden aiheuttamat erityisongelmat.
Tämäkin todistus maksaa asiakkaalle.
E-todistuksessa selvitetään yleensä tapaturmien ja vastaavien sattumusten tutkimukset, vammat ja hoito vakuutusyhtiölle.Todistus lähetään vakuutusyhtiölle, josta tutkittava tai tutkittavan työnantaja on tapaturmavakuutuksen ottanut.
Useimmiten E- lausunnon maksaa vakuutusyhtiö. T-todistusta tarvitaan terveydentilan selvittämiseksi virkaa, opiskelua,ajokorttia tms. varten on myös maksullinen ja sen maksaa asiakas.

Kun sairaus johtaa työkyvyttömyyteen, haetaan ensin yleensä sairauspäivärahaa. Jos sairaus pitkittyy, haetaan työkyvyttömyyseläkettä.
Kun Kela on maksanut työkyvyttömälle sairauspäivärahaa 150 arkipäivää, Kela yleensä lähettää hänelle kotiin tiedotteen kuntoutusmahdollisuuksista ja eläkkeen hakemisesta.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sen maksaminen päättyy kuitenkin sen kalenterikuukauden lopussa, jota seuraavana kuukautena nämä 300 päivää tulisivat täyteen.

Kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen on oikeus hakijalla, joka täyttää seuraavat edellytykset:
Hakijan muut eläkkeet ja korvaukset jäävät alle tulorajan Hakija asuu tai on asunut Suomessa ja täyttää laissa edellytetyn asumisaikavaatimuksen
Hakija on 16 - 64 -vuotias.
Hakijalla on sairaus, vika tai vamma, joka estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon.

60 vuotta täyttäneen henkilön työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan myös työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

Yleensä 16-20-vuotiaalle ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, ennen kuin on tutkittu hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen. Kela voi maksaa vaikeasti vajaakuntoiselle nuorelle kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen tai kuntoutuksen ajalta. Hänellä voi tämän lisäksi olla oikeus myös vammaistukeen.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada myös määräaikaisena kuntoutustukena hakijan hoidon tai kuntoutumisen ajaksi. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. Kuntoutustuki vastaa määrältään normaalia työkyvyttömyyseläkettä.

Määräaikaiseen kuntoutustukeen voi hakea jatkoa toimittamalla Kelaan uuden lääkärinlausunnon, joka voi olla B-lausunto, erillinen hoito- tai kuntoutussuunnitelma, E-lausunto tai epikriisi.

Kuntoutusrahaa voidaan maksaa esimerkiksi työnantajan järjestämän kuntoremonttikurssin ajalta edellyttäen muun muassa, että kurssista on tehty kuntoutuspäätös työterveyshuoltolain nojalla. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös oppisopimuskoulutuksen ajalta hyväksytyn oppisopimuksen perusteella henkilölle, jonka työ- ja ansiokyky on sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentynyt tai jolla on uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kuntoutukseen osallistumisen ajalta kuntoutusrahaa maksetaan jokaiselta arkipäivältä. Sitä ei makseta omavastuuajalta.

Kuntoutusraha määräytyy yleensä sairauspäivärahan tavoin, myös kun työtulona on vakuutuspalkka. Ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutusraha on kuitenkin 75 % vuosityötuloista.

Kiitoksia Pirkanmaan Sanomille

http://www.pirkanmaansanomat.fi/psviikkolehti/31907/

Ylläolevasta linkistä pääsee kurkistamaan kirjoitusta. Mukavaa, että tärkeä mielenterveysosaamista tukeva kouluts saa huomiota mediassa.