lauantai 1. elokuuta 2009

Ahdistuneisuushäiriöt ja sosiaalisten tilanteiden pelko

Tänään pohdin hieman ahdistuneisuushäiriöitä pyrkimyksenä eroittaa ns. elämään kuuluva "normaali" ahdistus pitkäkestoisesta ahdistuneisuushäiriöstä, jonka vaikutukset saattavat olla kovinkin rankkoja.

Ahdistuneisuushäiriöiksi kutsutaan sellaisia psykiatrisia häiriöitä, joissa keskeisiä oireita ovat ahdistuneisuus, jännittyneisyys ja pelko. Ahdistuneisuushäiriöissä ihmisen todellisuudentaju useimmiten säilyy.

Neljäsosa väestöstä kärsii jostain ahdistuneisuushäiriöstä jossain elämänsä vaiheessa.Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ja selvästi normaalia elämää haittaavaa ahdistusta.

Ahdistuneisuushäiriöitä kutsutaan myös neuroottisiksi häiriöiksi tai neurooseiksi, vaikkakin psykiatriassa neuroosi-käsitteen käyttö huomattavasti vähentynyt.

Ahdistushäiriöihin liittyy yleensä "autonomisen hermoston oireita", joita ovat muun muassa seuraavat:

  • hikoilu
  • sydämentykytys
  • hengenahdistus, ilman loppumisen tunne
  • huimaus
  • pahoinvointi
  • vatsaoireet
  • ahdistava tunne rinnassa
  • tihentynyt virtsaamisen tarve
  • unettomuus


Ahdistuneisuushäiriöiden syitä ei tiedetä. Ahdistusdiagnoosi muuttuu usein vuosien varrella depressiodiagnoosiksi eli ihminen saattaa päästä eroon ahdistuksesta, mutta sairastuu masennukseen.Tämä saattaa johtua siitä, että ahdistuksen hoidossa yleisesti käytettävät bentsodiatsepiinit (opamox,diapam) voivat aiheuttaa masennusta.


Alkoholin liikakäytön on todettu aiheuttavan ahdistuneisuushäiriöitä. Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisia myös muita psyykkisiä sairauksia sairastavilla.

Yleisemmät ahdistuneisuushäiriöt ovat jo aiemmin tässä blogissa aiemmin käsitelty paniikkihäiriö sekä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö,sosiaalisten tilanteiden pelko ja muut fobiat sekä pakko-oireinen häiriö.

Keskityn tänään sosiaalisten tilanteiden pelkoon eli antrofobiaan. Muihin ahdistuneisuushäiriöihin palaan myöhemmin blogikirjoituksissani.

Mikä on sosiaalisten tilanteiden pelko?

Lääketiede asettaa sosiaalisten tilanteiden pelko-diagnnoosin seuraavasti:

  • henkilöllä on voimakas ja jatkuva pelko sellaisia tilanteita kohtaan, joissa hän joutuu kohtaamaan vieraita ihmisiä tai joutuu arvostelun kohteeksi
  • hän pelkää ahdistuneisuutensa näkymistä tai tekevänsä jotain hävettävää
  • ahdistuneisuus toistuu lähes aina tietyissä sosiaalisissa tilanteissa ja se saattaa saavuttaa paniikkikohtauksen asteen
  • henkilö ymmärtää pelkonsa olevan aiheetonta ja liiallista.
  • hän välttelee pelkäämiään tilanteita tai menee niihin väkisin kokien voimakasta ahdistusta ja kärsimystä


Esimerkkejä pelottavista tilanteista:

Itsensä esittely uusille ihmisille
Oleminen muiden huomion kohteena
Muiden kiusoittelu ja kritiikki
Arvovaltaisten henkilöiden kohtaaminen
Kevyt jutustelu (esim. kutsuilla)
Kiertävä puheenvuoro (esim. seminaareissa)
Julkinen esiintyminen
Nimen kirjoittaminen muiden katsoessa
Asioiden hoito puhelimessa vieraiden ihmisten kanssa
Yleisen WC:n käyttö
Ruokailu muiden kanssa, "kahvikuppineuroosi"


Yleisimmin häiriö alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa. Lievemmissä tapauksissa pelko liittyy vain joihinkin harvoihin tilanteisiin, se ei leimaa elämää ja aiheuttaa vain kohtalaista haittaa esim. urakehitykselle työssä.

Laaja-alainen sosiaalisten tilanteiden pelko haittaa lähes kaikkia ihmissuhteita ja hoitamattomana voi johtaa syvään masennukseen, päihdeongelmiin tai itsemurhaan. Laaja-alaisille peloille saattaa olla tyypillistä varhainen alkamisikä ja voimakkaampi perinnöllisyys.

Vaikea sosiaalinen pelokkuus alkaa yleisimmin 15-20 v. iässä, usein jo aiemmin on ollut nähtävissä ujoutta ja lieviä pelko-oireita. Moni aikuispotilas muistaa häiriön alkuvaiheen ja siihen liittyvän nolon tilanteen tai nöyryytetyksi tulemisen.


Monet vaikeastakin sosiaalisesta pelosta kärsivät ajattelevat kyseessä olevan vain ujouden, t.s. luonteenpiirteen, johon ei hoidolla voida vaikuttaa. Toisaalta potilaat usein häpeävät oireitaan eivätkä uskalla kertoa niistä edes lääkärille. Suurin osa potilaista tuleekin hoitoon vasta, kun mukana on masennusta, epäonnistumista työssä ja ihmissuhteissa tai alkoholi- tai lääkeongelma. Näissä tilanteissa pelon tunnustaminen olisi aina ensiarvoisen tärkeää.


Korostunut ujous voi olla nuorella kehitysvaiheeseen liittyvä, ohimenevä ilmiö, vaikka voikin haitata esim. parisuhteen aloittamista tai selviytymistä opiskelussa tai työuralla. Ujoutta ei luokitella ahdistuneisuushäiriöksi, mutta ahdistavassa tai traumaattisessa elämänvaiheessa siitä voi kehittyä varsinainen sosiaalisten tilanteiden pelko.


Sosiaalisesti pelokkaat henkilöt kärsivät yksin ja hiljaa. Usein sosiaalinen tukiverkko on heikko ja apuakin lähdetään hakemaan vasta viime hädässä. Pitkään jatkunut tilanne pahentaa usein noidankehämäisesti itseään, tilanteiden välttely estää myönteisten kokemusten karttumisen ja ajatukset omasta huonommuudesta tuntuvat saavan lisää vahvistusta.

Psykoterapia, käyttäytymisteorioihin ja kognitiiviseen psykologiaan perustuvat terapiat ovat useissa laajoissa tutkimuksissa osoitettu hyödyllisiksi sosiaalisten pelkojen hoidossa.


Pelkojen hoidossa lyhytterapia pyritään pitämään hyvin jäsennettynä ja tavoitehakuisena. Tyypillisimmät pelottavat tilanteet luetteloidaan ja järjestetään helpoimmasta vaikeampaan. Tilanteissa aktivoituvat automaattiset ajatukset jäsennetään lauseiksi ja tarkastellaan niiden todenmukaisuutta ja ajattelutavan säilyttämisen tai muuttamisen hyötyjä ja haittoja. Tässä käytetään apuna kirjallisia kotitehtäviä esim. edellisen viikon jännittäviin tilanteisiin liittyen.

Lääkehoitona käytetään mm. beettasalpaajia,masennuksen hoitoon tarkoitteuja lääkkeitä j arauhoittavia lääkkeitä.

Lievä jännitys ja perhoset vatsassa kuuluvat elämään. Vaativissa tilanteissa rutiinit, harjoittelu ja oikeat asenteet usein riittävät. Muutamalla prosentilla ihmisistä jännittäminen muuttuu keskeiseksi osaksi elämää, jatkuvaksi taakaksi, joka rajoittaa kaikkea tekemistä, saattaa vaikeuttaa työelämää tai ihmissuhteita tai johtaa masennukseen tai päihdeongelmiin.

Lähteet: wikipedia,Jukka Turtonen GlaxoSmithKline,introspekt

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti