tiistai 21. heinäkuuta 2009

Liikunnasta apua mielenterveyteen?

Tutkimuksissa ei ole saatu selvää näyttöä siitä, että liikunnan teholla olisi vaikutusta mielen hyvinvointiin. Tärkeämpää näyttäisi olevan liikuntakertojen määrä. Jotta henkilön psyykkinen hyvinvointi kohenisi liikunnalla, hänen tulee kokea toiminta sekä liikunnaksi että hyvinvointia edistäväksi.

Tutkimusten mukaan mielenterveyttä kohentavan liikunnan ei tarvitse olla aerobista liikuntaa. Jo alhaisella intensiteetillä suoritetulla liikunnalla, esimerkiksi pentaquen pelaamisella ryhmässä, voi olla positiivisia vaikutuksia psyykkiseen terveyteen.

Masennuksen hoidossa anaerobisella liikunnalla on saatu aikaan yhtä hyvät tulokset kuin aerobisellakin liikunnalla. Tämä on tärkeä havainto, sillä mielenterveyskuntoutujien keskuudessa liian rasittavaa liikuntaa ei yleensä harrasteta mielellään.

Erään tutkimuksen mukaan liikunnan tulisi olla aerobista ja intensiivistä, kilpailua kaihtavaa, säännönmukaista ja rytmistä, jotta se vähentäisi stressiä. Hyviä liikuntamuotoja ovat siis esimerkiksi sauvakävely ja aerobic.

Stressiä sen sijaan eivät vähentäisi esimerkiksi nyrkkeily ja jooga. Toisaalta kilpailullinen liikunta on psyykkisesti tärkeää niille,jotka ovat tottuneet sitä harrastamaan.

Itsetuntemuksen kohentamiseen uskotaan parhaiten sopivan kuntosaliharjoittelu,koska se vaikuttaa nopeasti tuntemukseen, miltä oma keho tuntuu ja miten se toimii. Iäkkäillä mieliala on saatu kohoamaan enemmän kuntosaliharjoittelun ja aerobisen liikunnan yhdistämisellä.

Ryhmässä tapahtuvan virkistysliikunnan ja -toiminnan oletetaan olevan hyödyllistä mielialan kohoamiselle ja sosiaalisuudelle. Mielenterveyskuntoutujille,jotka usein ovat yksinäisiä ryhmäliikunta luo tärkeitä sosiaalisia kontakteja sekä ajanvietettä, olipa kyseessä sitten kuntosaliharjoittelu tai leikkimielinen mölkkypeli.

Selvimmät liikunnan positiiviset vaikutukset mielenterveyteen ovat tulleet esille teholtaan kohtalaisella liikunnalla, joka on kestänyt 20–60 minuuttia. Tutkimukset osoittavat myös, että 30 minuuttia päivässä kestävä liikunta parantaa mielialaa enemmän kuin kolmessa eri kymmenen minuutin osiossa suoritettu liikunta.

Olen listannut alle säännöllisen liikunnan vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin:

Ahdistuneisuus ja masennus vähenevät

Itsearvostus kohoaa
huomaa pystyvänsä ja osaavansa


Mieli piristyy ja virkistyy
stressi, kiire, murheet yms. unohtuvat


Oman kehon tuntemus lisääntyy


Kyky erottaa jännittynyt ja rento keho kehittyy
rentoutuminen tehostuu


Univaikeuksista kärsivillä liikunta helpottaa unen saantia ja unen laatua


Antaa uusia kokemuksia ja elämyksiä


Sosiaalisten suhteiden ylläpito


Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta paranee
syketaso alenee
sydämelle jää kapasiteettia yllättäviin tilanteisiin
ääreisverenkierto paranee ,verenpaine laskee


Keuhkojen toiminta taloudellistuu
hengästyminen fyysisessä rasituksessa vähenee
hengitys syvenee tihentymisen sijaan levossa ja rasituksessa
palautuminen rasituksen jälkeen nopeutuu


Lihaskunto kasvaa
lihakset jaksavat toimia pitempään
lihastasapaino paranee, hyvä ryhti
nivelet voivat hyvin
pelivaraa yllättävissä tilanteissa
ihminen säilyy hyväkuntoisena pitempään
arkipäivän askareet onnistuvat helpommin


Energiankulutus kasvaa
lihaskudos kuluttaa enemmän kuin rasvakudos
liikunta hyvä apu painonhallintaan


Liikunta vähentää mm.
liikapainon
osteoporoosin
sepelvaltimotaudin
Tyypin 2 -diabeteksen vaaraa
Liikunnalla on merkittävä osuus sairauksien kuntoutuksessa

Lähteet:http://www.mtkl.fi/@Bin/285221/Liikunta+ja+mielenterveys+netti.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti